Lausunto eräistä työvoimapalveluihin liittyvistä kirjanpitokysymyksistä
.
NUMERO
144
Asiasanat
Työvoimapalvelut. Kirjanpito.
Tausta
Työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain (380/2023) 12 §:n mukaan kunta voi järjestää kunnan järjestämisvastuulle kuuluvat työvoimapalvelut itse, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alue (työllisyysalue) yhdessä jonkin toisen tai useamman muun kunnan kanssa siten, että työllisyysalueen kuntien yhteenlaskettu työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Lain 13 §:n mukaan työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain (410/2015) tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa. Kunta voi hoitaa tehtävää yhden tai useamman kunnan puolesta siten, että kunnilla on yhteinen toimielin, joka vastaa tehtävän hoitamisesta (51.1 §). Menettelyä kutsutaan vastuukuntamalliksi, ja siinä vastuukunta myy palveluja sopimuskunnille. Lisäksi tehtävät voidaan järjestää kuntayhtymässä. Työvoimapalvelujen järjestämistä koskevassa laissa ei ole säännelty vastuukuntamallilla tai kuntayhtymässä hoidetun tehtävän taloudenpidosta.
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain 113–116 §:n, 120 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdan sekä 112 pykälän 2 momentin nojalla annetun asetuksen soveltamisesta. Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto antaa oma-aloitteisen lausunnon eräistä usein kysytyistä työvoimapalvelujen järjestämiseen liittyvistä kirjanpitokysymyksistä kirjanpitokäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi, vaikka lausunnossa käsiteltäviin asioihin löytyy pääosin ohjaus voimassa olevista yleisohjeista ja lausunnoista.
Lausunto ja perustelut
Säännökset ja ohjeet
Kuntalain 112 §:n mukaan kunnan kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, kirjanpitolakia. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antaa ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kuntalain 113–116 §:n, 120 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdan sekä kuntalain 112 pykälän 2 momentin nojalla annetun asetuksen soveltamisesta.
Kunnan ja kuntayhtymän työvoimapalvelujen kirjanpidossa noudatetaan kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston yleisohjeita ja lausuntoja. Jaosto on antanut aikaisemmin lausunnon 138/2023 työvoimapalvelu-uudistuksessa kuntiin ja kuntayhtymiin siirtyvien omaisuus- ja pääomaerien käsittelystä kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa. Tällä lausunnolla täydennetään lausuntoa 138/2023, jossa annettuja kirjausohjeita ei tällä lausunnolla muuteta.
Bruttoperusteinen kirjanpito
Kirjanpitolain mukaisiin muihin yleisiin tilinpäätösperiaatteisiin kuuluu mm. netottamiskielto (KPL 3:3.1 § kohta 8). Taseen vastaaviin ja vastattaviin kuuluvat erät ja tuloslaskelmassa tuotot ja kulut esitetään täydestä määrästään niitä toisistaan vähentämättä, jollei yhdisteleminen ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. Tätä periaatetta noudatetaan myös kuntien välisessä yhteistoiminnassa.
Rahoitus työvoimapalvelujen järjestämiseen
Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen mukaan tuloslaskelman valtionosuuksiin sisältyvät käyttötalouden valtionosuudet ja -avustukset, jotka perustuvat yleiseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja joilla ei ole käyttökorvauksen tai maksun luonnetta. Näitä valtionosuuksia ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuus, opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ja harkinnanvarainen valtionosuuden korotus.
Valtiolta saatava rahoitus työvoimapalvelujen järjestämiseen ja kunnan työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajentamisen korvauksena kunnan valtionosuuteen tehtävä lisäys, on osa yleiskatteista ja laskennallista peruspalvelujen valtionosuutta, joka merkitään tuloslaskelmassa riville Valtionosuudet.
Kunnille maksettavat valtion korvaukset
Kirjanpitolautakunnan ja kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston yleisohjeet ja lausunnot
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen mukaan myyntituottoja ovat myös korvaukset suoritteista, jotka kunta on valtion toimeksiannosta tuottanut ja luovuttanut kolmannelle osapuolelle. Tällaisia ovat ns. täyden korvauksen periaatteella saadut korvaukset.
Tuloslaskelmaan merkitään omaksi ryhmäkseen tuet, avustukset ja muut tulonsiirrot valtiolta, Euroopan unionilta ja muulta yhteisöltä silloin, kun tuki tai avustus ei ole kunnan suoritteidensa perusteella saama korvaus eikä investoinnin rahoitusosuus.
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän pysyvien vastaavien kirjaamisesta antaman yleisohjeen mukaan kunnassa ja kuntayhtymässä pysyvien vastaavien hyödykkeen hankintaan saatu valtionosuus, investointiavustus tai muu rahoitusosuus kirjataan hankintamenon vähennykseksi. Kirjaamisen edellytyksenä on, että avustus tai rahoitusosuus on annettu tietyn hankintamenon kattamiseksi.
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston yleisohje tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta antaman yleisohjeen mukaan verotuloja, valtionosuuksia, tukia, avustuksia, korvauksia tai rahoitustapahtumia kuten korkoja ei vastaa mikään määrätty tuotannontekijä tai suorite kunnan toimintaprosessissa. Näiden erien kohdistaminen tilikaudelle on hyvinvointialue- ja kuntajaoston kirjanpito-ohjeissa määritelty erikseen esimerkiksi verohallinnon tilitysajankohdan perusteella (verotulot), lakiin, sopimukseen tai päätökseen perustuvan saamisoikeuden (valtionosuudet, avustukset) tai maksuvelvoitteen (korvaukset, korot) syntymisen perusteella. Näissä liiketapahtumissa maksu- tai laskuperusteisuuden oikaiseminen tai täydentäminen tehdään suoriteperustetta vastaavalla tavalla soveltaen jotain mainittua kirjausohjeen kriteeriä.
Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-epidemiasta aiheutuviin kustannuksiin myönnettävän valtionavustuksen jaksottamisesta antaman lausunnon 126/2021 mukaan yleisavustukset jaksotetaan pääsääntöisesti niiden myöntämistilikaudelle.
Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon 2008/2020 ammatillisen koulutuksen julkisrahoituksen jaksottamisesta. Kirjanpitolautakunta toteaa, että aiemmista lausunnoista (esim. KILA 666/1983) ilmenevien periaatteiden mukaisesti, että kirjanpitovelvolliselle myönnetyt avustukset merkitään tuotoiksi sille tilikaudelle, jonka aikana kirjanpitovelvollinen on ne lopullisesti saanut. Lausunnon mukaan lisärahoitus merkitään kokonaisuudessaan tuotoksi sille tilikaudelle, jonka aikana kirjanpitovelvolliselle on sitovasti syntynyt oikeus lisärahoituksen saamiseen.
Valtion korvaukset TE-palvelut 2024 -uudistuksen muutoskulujen kattamiseen
Valtio myöntää laskennallisen korvauksen Manner-Suomen kunnille TE-palvelut 2024 -uudistuksen toimenpanosta aiheutuviin muutoskustannuksiin. Korvaus maksetaan kertaluonteisesti loppuvuoden 2024 aikana. Korvaus on laskennallinen, sillä kuntakohtaisten toteutuneiden kustannusten selvittäminen ja näin ollen korvaaminen on haastavaa. Kunnilta ei edellytetä toteutuneiden muutoskustannusten todistamista.
Laskennallinen korvaus muutoskulujen kattamiseen kirjataan tuloslaskelman riville Tuet ja avustukset avustuksen myöntämistilikaudelle.
Kotoutumislain perusteella kunnille maksettava korvaus
Kotoutumisen edistämistä koskevan lain (681/2023) 59 §:n mukaan Kehittämis- ja hallintokeskus korvaa kunnalle ja hyvinvointialueelle valtion talousarvion rajoissa kotoutumislaissa tarkoitettujen palveluiden järjestämisestä aiheutuvat kustannukset laissa tarkemmin määritellyillä perusteilla. Korvaus maksetaan yksittäisille kunnille, vaikka palvelun järjestäisi ja palvelusta aiheutuvat kustannukset syntyisivät vastuukunnassa tai kuntayhtymässä.
Korvauksen saaja merkitsee kotoutumislain perusteella sekä toteutuneiden kustannusten mukaisesti maksettavat korvaukset että laskennallisin perustein maksettavat korvaukset tuloslaskelmassa riville Myyntituotot riippumatta siitä, onko järjestänyt ko. palvelun itse.
Kuntien ja työllisyysalueiden sekä kuntien väliset maksuosuudet
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen mukaan myynti- ja maksutuotot ovat kunnan tuottamistaan suoritteista saamia vastikkeita ulkopuolisilta. Myynti- ja maksutulot kirjataan suoriteperusteen mukaisesti kunnan tuloksi tilikaudelle, jonka aikana suorite on luovutettu. Myyntituottoja ovat tulot tavaroista ja palveluksista, jotka on tarkoitettu myytäväksi pääsääntöisesti tuotantokustannukset peittävään hintaan. Myyntituottoja ovat myös mm. kuntayhtymissä jäsenkuntien korvaukset suoritteista, jotka kuntayhtymä on luovuttanut jäsen- tai muun kunnan asukkaalle. Yleisohjeen mukaan muun muassa osuudet yhteistoimintakustannuksiin kuten maksut maakunnan liitoille, kuuluvat muiden palvelujen ostoihin.
Työllisyysalueena toimivat vastuukunnat ja kuntayhtymät merkitsevät sopimus- ja jäsenkunnille myymänsä palvelut tuloslaskelman riville Myyntituotot. Sopimus- ja jäsenkunnat merkitsevät TE-palvelujen maksuosuudet työllisyysalueena toimivalta kunnalta tai kuntayhtymältä Muiden palvelujen ostoihin/Muihin yhteistoimintaosuuksiin.
Kunnat ovat voineet sopia muiden palvelujen tuottamisesta vastuukunnan lisäksi esimerkiksi sopimuskuntien välillä tai siten, että sopimuskunta tuottaa tukipalveluja vastuukunnalle. Palvelujen ostot kirjataan niiden luonnetta vastaavaan menolajiin.
Maksuosuudet kirjataan myyjän ja ostajan kirjanpidossa aina bruttoperusteisesti, vaikka osa palvelusta laskutettaisiin edelleen toteutuman perusteella sopimus- tai jäsenkunnalta.
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto on antanut lausunnon liikelaitokseen tai taseyksikköön kohdistuvien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen omaisuusjärjestelyjen kirjaamisesta (lausunto 140/2023). Lausunnon mukaan ylijäämän palautuksessa on kyse lähtökohtaisesti maksuosuuksien oikaisusta, joka kirjataan palautusvuonna kuntayhtymässä tai vastuukunnassa tuloslaskelmaan myyntituottojen oikaisuksi ja jäsen- tai sopimuskunnassa palvelujen ostojen oikaisuksi. Maksuosuudet ja niiden oikaisut eivät välttämättä kohdistu samalle tilikaudelle, jos ylijäämän palauttamisesta tai alijäämän kattamisesta päätetään erikseen. Kuntayhtymän ylijäämän palauttamisen jakoperusteeksi on voitu vaihtoehtoisesti sopia peruspääomaosuuksien suhde, jolloin ylijäämän palautus jäsenkunnille kirjataan palautusvuonna kuntayhtymässä edellisten tilikausien ylijäämän vähennykseksi ja jäsenkunnassa tuloslaskelmaan muuksi rahoitustuotoksi.
Kotitalouksille ja yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen mukaan avustukset sisältävät kotitalouksille maksetut tuet ja avustukset samoin kuin yhteisöille myönnetyt tuet ja avustukset.
Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelmaa koskevan yleisohjeen mukaan työvoimapalvelujen järjestämisestä annetun lain mukaiset henkilöasiakkaalle myönnettävät tuet ja korvaukset ja työttömyysturvalain perusteella maksettavat etuudet ovat avustuksia kotitalouksille. Yhteisöille myönnettyihin avustuksiin kuuluvat muun muassa kunnan rahoitusosuus työmarkkinatuen kustannuksiin sekä kunnan tai kuntayhtymän työvoimaviranomaisena maksama palkkatuki. Yhteisöille myönnettyihin avustuksiin kuuluvat lisäksi kunnan rahoitusosuus peruspäivärahasta sekä työttömyyskassojen maksamasta ansiopäivärahasta.
Vuokrat
Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimista koskevan yleisohjeen mukaan muihin toimintatuottoihin sisältyvät mm. vuokratuotot. Vuokratuotot voidaan esittää myös omalla rivillään, mikäli niiden määrä toimintatuotoissa on olennainen.
Jos sopimus- tai jäsenkunnat vuokraavat toimitiloja työllisyysalueena toimivalle kunnalle tai kuntayhtymälle tai muille sopimuskunnille, niin vuokranantaja merkitsee saamansa vuokratulot tuloslaskelmassa riville Muut toimintatuotot/Vuokratuotot ja vuokralle ottaja riville Muut toimintakulut/ Vuokrakulut.
Siirtyvä omaisuus
Valtiolta siirtyvä omaisuus
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston lausunnon 138/2023 mukaan työ- ja elinkeinotoimistoilta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta sekä kehittämis- ja hallintokeskukselta kuntiin ja kuntayhtymiin korvauksetta siirtyvä omaisuus katsotaan täydeksi rahoitusosuudeksi, jolloin siitä ei synny poistettavaa hankintamenoa. Siirtyvän omaisuuden luovutusarvoa ja siihen liittyvää rahoitusosuutta ei esitetä tilikauden 2025 tapahtumana, eikä omaisuuden luovutusarvoa merkitä taseeseen. Kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimista koskevan yleisohjeen mukaan sellaiset nimikkeet, joille ei ole merkitty arvoa taseeseen, on myös eriteltävä tase-erittelyssä. Näitä ovat mm. rahastoantina tai muutoin vastikkeetta saadut arvopaperit sekä vastikkeetta saadut ja kokonaan poistetut pysyvien vastaavien hyödykkeet.
Kuntien välisellä sopimuksella siirtyvä omaisuus
Kunnat ovat voineet vapaaehtoisesti sopia keskenään myös muista kuin työvoimapalvelujen voimaanpanolakiin perustuvista vastikkeellisista tai vastikkeettomista omaisuuden siirroista. Näitä omaisuuden siirtoja käsitellään kirjanpidossa omaisuuden luovutuksena ja hankintana, jotka merkitään kirjanpitoon tilikauden aikaisina tapahtumina ja joiden käsittelyyn sovelletaan omaisuuden luovutusta ja hankintaa koskevia ohjeita.
Vastikkeellisessa luovutuksessa sovitun luovutusarvon ja kirjanpitoarvon erotus merkitään luovuttajan kirjanpitoon luovutusvoittona tai -tappiona pääsääntöisesti muihin toimintatuottoihin tai -kuluihin. Omaisuuden vastaanottaja merkitsee vastaanotettavan omaisuuden joko kuluksi tuloslaskelman riville Aineet, tarvikkeet ja tavarat tai aktivoi sen, mikäli aktivoinnin edellytykset täyttyvät. Aktivoitava hankintameno poistetaan vastaanotettavan hyödykkeen jäljellä olevana vaikutusaikana. Vaikutusajan määrittelyssä voidaan huomioida luovuttajan poistosuunnitelma, ellei sen perusteena olevat hyödykkeiden tulonodotukset tai tuotantotekijöiden käyttöön liittyvät odotukset muutu.
Vastikkeetta tapahtuvassa omaisuuden siirrossa hyödykkeen tasearvo kirjataan omaisuutta luovuttavan kunnan muuksi toimintakuluksi ja vastaanottavan kunnan muuksi toimintatuotoksi. Satunnaisia tuottoja ja kuluja voivat olla vain tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin perustuvat tuotot ja kulut.
Kirjaukset vaikuttavat rahoituslaskelmaan ja talousarvion toteutumisvertailuun.
Siirtyvien päätösten perusteella maksettavaksi tulevat tuet ja korvaukset
Työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaanpanosta annetun lain (383/2023) 11.2 §:n mukaan työvoimaviranomainen hoitaa lain 11.1 §:ssä tarkoitettujen tukien ja korvausten maksamiseen ja takaisinperintään liittyvät toimet lukuun ottamatta työllisyyspoliittista avustusta ja ryhmävastuuvakuutusta, joiden maksamiseen ja takaisinperintään liittyvät toimet hoitaa kehittämis- ja hallintokeskus. Valtio korvaa työvoimaviranomaisille siirtyvien päätösten perusteella maksettavaksi tulevat tuet ja korvaukset valtion talousarvion rajoissa siltä osin kuin ne kohdistuvat 1.1.2025 edeltävään aikaan.
Työvoimaviranomaisena toimiva kunta tai kuntayhtymä kirjaa edellä mainitut 1.1.2025 edeltävään aikaan kohdistuvat ja maksamansa tuet ja korvaukset tilikauden aikaisina tapahtumina muuksi saamiseksi valtiolta. Kirjauksella ei ole vaikutusta työvoimaviranomaisen tuloslaskelmaan.
Lomapalkkavelka
Valtiolta siirtyvä lomapalkkavelka
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto on antanut lausunnon 138 työvoimapalvelu-uudistuksessa kuntiin ja kuntayhtymiin siirtyvien omaisuus- ja pääomaerien käsittelystä kunnan ja kuntayhtymän kirjanpidossa. Lausunnon mukaan kunnat ja kuntayhtymät kirjaavat työ- ja elinkeinotoimistoilta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta sekä kehittämis- ja hallintokeskukselta siirtyvän lomapalkkavelan tilikauden 2025 aloittavassa taseessa muuksi saamisiksi valtiolta ja siirtovelaksi henkilöstölle (lomapalkkajaksotus). Lomapalkkavelan siirto ei vaikuta kunnan tai kuntayhtymän tuloslaskelmaan.
Sopimuskunnalta siirtyvä lomapalkkavelka
Kuntien väliseen erilliseen sopimukseen perustuen vastuukuntaan voidaan siirtää henkilöstöä ja henkilöstöön kohdistuvaa lomapalkkavelkaa muista sopimuskunnista. Sopimuksessa on voitu sopia, että sopimuskunta maksaa lomapalkkavelan vastuukunnalle. Vastuukunta kirjaa muilta sopimuskunnilta siirtyvän lomapalkkavelan ensimmäisen tilikauden liiketapahtumana muuksi saamisiksi sopimuskunnilta ja siirtovelaksi henkilöstölle (lomapalkkajaksotus). Sopimuskunta siirtää siirtovelan ensimmäisen tilikauden liiketapahtumana siirtovelka (lomapalkkajaksotus) an muut velat. Lomapalkkavelan siirto ei vaikuta vastuu- tai sopimuskunnan tuloslaskelmaan.
Vastuukunnan sisäinen lomapalkkavelka (taseyksikkö, laskennallinen taseyksikkö, liikelaitos)
Vastuukunnan kirjanpitoon perustettavalle taseyksikölle tai liikelaitokselle voidaan siirtää kunnan sisäistä lomapalkkavelkaa. Vastuukunnan taseyksikön tai liikelaitoksen aloittavaa tasetta ensimmäistä kertaa laadittaessa tase-erien siirrot tehdään kirjanpitoarvoissa tasetilien välisinä siirtoina.
Vastuukunnan taseyksikkö tai liikelaitos kirjaa siirtyvän lomapalkkavelan yhdystilisaaminen an siirtovelka (lomapalkkajaksotus). Vastuukunnan keskuskirjanpidossa tehdään kirjaus siirtovelka (lomapalkkajaksotus) an muut sisäiset velat (Yhdystilivelka). Lomapalkkavelan siirto ei tässä sopimusvaihtoehdossa vaikuta vastuukunnan tuloslaskelmaan.
Eriytetyn toiminnan tuloslaskelmakaava
Työvoimapalvelujen järjestämisestä (380/2023) tai työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien voimaanpanosta (383/2023) annetussa laissa ei ole säännöksiä työvoimapalvelujen eriyttämisestä vastuukunnan kirjanpidossa. Kunnat ovat voineet sopia yhteistoimintasopimuksissa työvoimapalvelujen eriyttämisestä eri tavoin. Työvoimapalvelut voidaan eriyttää vastuukunnan kirjanpidossa esimerkiksi erillisenä tehtävänä, nettobudjetoituna tulosyksikkönä, kirjanpidollisena tai laskennallisena taseyksikkönä tai liikelaitoksena. Lähtökohtaisesti eriytetyn toiminnan tuottojen (muun muassa kuntien maksuosuudet) odotetaan kattavan toiminnasta aiheutuvat kulut.
Kunnan liikelaitoksen ja liikelaitoskuntayhtymän tuloslaskelma laaditaan kunnan tilinpäätöksessä esittävistä tiedoista annetun asetuksen (525/2020) 20 §:n kaavan mukaisena. Kuntayhtymän tuloslaskelma laaditaan kunnan tuloslaskelmakaavan mukaisena (asetus 525/2020 kunnan tilinpäätöksessä esittävistä tiedoista, 2 §).
Kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaosto kunnan ja kuntayhtymän eriytetyn liiketoiminnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä annetun yleisohjeen mukaan kirjanpidollisen taseyksikön tilinpäätöslaskelmat laaditaan samoilla kaavoilla kuin kunnallisen liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat. Laskennallisen taseyksikön tilinpäätöslaskelmat laaditaan soveltuvin osin kunnallisten liikelaitosten kaavojen mukaisina. Laskennallinen tuloslaskelmakaava vastaa muutoin kunnallisen liikelaitoksen tuloslaskelmakaavaa, mutta siitä on poistettu kunnalta/kuntayhtymältä saadut tuet ja avustukset sekä kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut. Korvaus jäännöspääomasta esitetään rahoituskuluna. Rahastointi, varausten tekemisen sijasta, tulee kuitenkin kysymykseen vain poikkeustapauksissa.
Mikäli tehtävä on eriytetty kunnan kirjanpidossa muulla tavoin, esimerkki omana laskentatunnisteena tai nettobudjetoituna yksikkönä, tehtävälle ei tarvitse laatia erillistä tuloslaskelmaa, ellei esimerkiksi yhteistoimintasopimuksessa ole toisin sovittu. Mikäli tehtävälle kuitenkin laaditaan tuloslaskelma, se voidaan laatia kunnan tuloslaskelmakaavan (asetus 525/2020 kunnan tilinpäätöksessä esittävistä tiedoista, 2 §) tai laskennallisen taseyksikön tuloslaskelmakaavan mukaisena.
Vertailuvuoden tase
Voimaanpanolain perusteella tehtävät omaisuuden ja lomapalkkavelan siirtoja koskevat kirjaukset eivät ole luonteeltaan kirjanpitoperiaatteiden muutoksia tai aikaisempien vuosien virheiden oikaisuja, joten kuntien tilinpäätöksessä 2025 vertailuvuotena olevan edellisen tilikauden päättävään taseeseen 2024 ei tehdä oikaisuja vaan tarvittavat tiedot annetaan
liitetiedoissa.
Liitetiedot
Kunnan tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista annetun asetuksen (525/2020) 6.1 §:n 3 kohdan mukaan liitetiedoissa tulee antaa selvitys, jos edellistä tilikautta koskevat tiedot eivät ole vertailukelpoisia päättyneen tilikauden tietojen kanssa. Vertailukelvottomuutta edelliseen tilikauteen nähden voivat aiheuttaa vuoden 2025 tilinpäätöksessä ainakin työvoimapalvelujen järjestämisen siirtyminen kunnille ja kuntayhtymille. Liitetietona annetaan ainakin selvitys työvoimapalvelujen siirron vaikutuksesta tuottojen ja kulujen määriin sekä aloittavaan taseeseen kirjattujen lomapalkkavelan ja siihen liittyvän saamisen määrästä.
Toimintakertomus
Ottaen huomioon tilinpäätökseltä ja toimintakertomukselta edellytettävä kirjanpitolain 3:2.1 §:n mukainen oikean ja riittävän kuvan vaatimus tulee kunnan antaa selostus työvoimapalvelujen järjestämisen vaikutuksesta tilikauden tuottojen ja kulujen muodostumiseen sekä järjestämisvastuun siirtoon liittyvän lomapalkkavelan ja sitä vastaavan saamisen vaikutuksesta taloudelliseen asemaan liitetietojen lisäksi vuoden 2025 toimintakertomuksessa.
