Asiantuntijakulujen kohdistamisesta kirjanpitovelvolliselle
Numero
2141
Asiasanat
Asiantuntijakulut. Osakassopimus. Kulujen kohdistaminen.
1. Hakemus
Hakija (--) pyytää kannanottoa siihen, voidaanko sopimuksen laatimisesta aiheutuneet kustannukset kirjata hakijan kirjanpidossa kuluksi.
Hakija on suomalainen kiinteistöosakeyhtiö. Hakemuksen mukaan hakija on tilannut asianajotoimistolta osakkaiden välisen sopimuksen laatimisen ja siitä aiheutuneet kustannukset on hyväksytty yhtiön yhtiökokouksessa. Sopimuksessa sovittiin muun muassa hakijan nimissä tehtävistä asemakaavamuutokseen liittyvistä toimenpiteistä, hakijan toiminnan järjestämisestä asemakaavamuutoksen aikana, kaavoituksen toteuttajakumppanin ja rakennusoikeuden ostajan etsimisestä ja rakennusoikeuden myynnistä mahdollisesti saatavan kauppahinnan jakautumisesta eri toteutustilanteissa
Hakemuksen mukaan sopimuksen seurauksena hakijan selvitystilaan asettaminen voitiin välttää ja kiinteistön hallinta turvata. Sopimus oli välttämätön edellytys hakijan toiminnan jatkumiselle.
Sopimuksen mukainen ensisijainen myyntitapa on se, että kukin osakkaista myy omistamansa hakijan osakkeet ja toissijainen myyntitapaa se, jossa hakija myy omistamansa kiinteistön ja rakennusoikeuden.
2 Säännökset
Kirjanpitolain (1336/1997) 2:1:n mukaan ”[K]irjanpitovelvollisen on merkittävä kirjanpitoonsa liiketapahtumina menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät.” Kirjanpidossa menot kohdistetaan sille kirjanpitovelvolliselle, jonka toimintaan ne liittyvät ja joka vastaanottaa hankitun tuotannontekijän.
3 Lausunto
Kirjanpidossa menot kohdistetaan sille kirjanpitovelvolliselle, jonka toimintaan ne liittyvät ja joka vastaanottaa hankitun tuotannontekijän; tässä tapauksessa asiantuntijapalvelun. Hakemuksessa esitetyn selvityksen mukaan hakija on itse tilannut asiantuntijapalvelun, ja sen yhtiökokous on hyväksynyt palvelusta aiheutuneet kustannukset. Sopimus liittyy osittain osakkaiden keskinäisiin järjestelyihin, mutta se koskee myös hakijan toiminnan järjestämistä.
Kirjanpitolautakunta katsoo, ettei tämän kaltaisessa tilanteessa aiheutuneiden kustannusten kirjaamista hakijan kirjanpidossa kuluina voida pitää hyvän kirjanpitotavan vastaisena.
Se, miten asiaa käsitellään kirjanpitovelvollisen verotuksessa, kuuluu verolainsäädännön alaan, jonka osalta kirjanpitolautakunnalla ei ole toimivaltaa.