Ennakoivan osinkotuoton ja osinkosaatavan kirjaamisedellytyksistä

1. Hakemus

Hakija (- - -) pyytää lausuntoa siitä, täyttyvätkö osinkotuoton ja osinkosaatavan kirjaamisedellytykset tilanteessa, jossa aiemman kirjanpitolautakunnan lausunnon 1542/1998 mukaiset edellytykset ylimääräisen yhtiökokouksen tilikauden kuluessa tekemästä ennakoivasta osingonjakopäätöksestä ja osinkovelan kirjaamisesta puuttuvat osinkoa jakavan maan lainsäädännöstä johtuen.

Hakija kysyy täyttyvätkö osinkotuoton ja osinkosaatavan kirjaamisedellytykset seuraavanlaisessa tilanteessa:

1) Yhtiö on emoyhtiö ja omistaa 100 % tytäryhtiön osakkeista ja siten sillä on määräysvalta osinkoa jakavassa ruotsalaisessa tytäryhtiössä;

2) Ruotsalainen tytäryhtiö tulee tekemään voitollisen tuloksen tarkasteltavalla tilikaudella;

3) Yhtiö ilmoittaa kuluvana tilikautena tytäryhtiölle, että se tulee varsinaisessa yhtiökokouksessa edellyttämään tietyn suuruista osingon jakoa, jonka suuruus on realistinen;

4) Tytäryhtiön yhtiökokous päättää tilikauden päättymisen jälkeen kyseisen suuruisesta osingonjaosta vahvistetun tilinpäätöksen perusteella;  

5) Tytäryhtiö saattaa yhtiökokouspäätöksen emoyhtiön tietoon riittävän ajoissa ennen tämän tilinpäätöksen allekirjoittamista. Täten yhtiö varmistuu myös siitä, ettei yhtiön kirjaamaan osinkosaatavaan liity arvonalennustarpeita

6) Yhtiö ilmoitta tilinpäätöksen liitetiedoissa tarpeelliset lisätiedot käytetystä menettelystä ja sen vaikutuksesta yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asiaan. 

2. Kirjanpitolautakunnan lausunto

Osingonjako on rahoitustapahtuma sitä jakavalle yhtiölle, kun taas osinkoa saavalle kirjanpitovelvolliselle osinko on tuloa. Kirjanpitolaissa (1336/1997; jäljempänä "KPL") ei erikseen säädetä osingonjaon kirjaamisperusteesta, mutta se syntyy tavanomaisesti yhtiökokouspäätöksellä, johon perustuen osinkojakovelka ja osinkotulo voidaan kirjata.

Kirjanpitolautakunta on ratkaisussaan 1542/1998 käsitellyt kattavasti osinkotuoton kirjaamisedellytyksiä hakemuksen kaltaisessa tilanteessa erotuksella, että aiempi ratkaisu koski kotimaisia yhtiöitä. Lausunnon mukaan ns. ennakoivaa osingonjakopäätöstä koskevan osingon kirjaamisen – velkana jakajayhtiön ja saatavana saajayhtiön tilinpäätökseen – edellytykset ovat olemassa samanaikaisesti päättyvissä tilinpäätöksissä, jos

1) osingonsaajayhtiö on emoyhtiö tai sillä on osakassopimukseen perustuen taikka muuten määräysvalta osinkoa jakavassa yhtiössä;

2) osingonsaajayhtiö on ilmoittanut kirjallisesti osinkoa jakavalle yhtiölle, että se tulee varsinaisessa yhtiökokouksessa edellyttämään tietynsuuruista osinkoa;

3) osingonjakajan yhtiökokous on tehnyt jo sillä tilikaudella, jolta osinkoa jaetaan, ennakoivan päätöksen 2 kohdan mukaisesta osingonjaosta, ja se on realistinen;

4) osingonjakajan yhtiökokous on päättänyt 3 kohdassa tarkoitetun tilikauden päättymisen jälkeen ennakoivaa päätöstä vastaavasta osingonjaosta vahvistetun tilinpäätöksen perusteella; sekä

5) edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut yhtiökokouspäätökset on saatettu myös osingonsaajan tietoon riittävän ajoissa ennen tämän tilinpäätöksen allekirjoittamista.

Ratkaisuun KILA 1542/1998 verrattuna hakemuksen kuvaama tilanne poikkeaa siten, että tilikauden kuluessa jakajayhtiössä ei tehdä ennakoivaa osingonjakopäätöstä eikä osinkovelkaa myöskään kirjata jakajayhtiön tilinpäätökseen. Hakijan mukaan tämä menettely johtuu osinkoa jakavan maan lainsäädännöstä.

Lautakunnan tulee siten ottaa kantaa, onko menettely, jossa osingonjakokirjaus kohdistuu jakajayhtiössä myöhemmälle tilikaudelle kuin saajayhtiössä, hyvän kirjanpitotavan mukainen. 

Lautakunta toteaa, että ratkaisun KILA 1542/1998 perustana osingon kohdistamisessa on periaate, jonka mukaan osinkotulo ja osingonjakovelka syntyvät liiketapahtumina silloin, kun osingosta on päätetty yhtiökokouksessa vahvistetun tilinpäätöksen perusteella (päätösperuste). Siten osingonjakovelan kirjaamisen edellytyksenä on, että jakajayhtiössä on jo tilikauden aikana tehty ennakoiva osingonjakopäätös, jonka yhtiö voi myöhemmin laillisesti toteuttaa. Jollei kyseisenkaltaista päätöstä ole tehty, puuttuu päätösperuste eikä osingonjakovelan kirjaaminen ole hyvän kirjanpitotavan mukaista. Osinkosaatavan kirjaamisen edellytys on, että vastaava osinkovelka on liiketapahtumana syntynyt jakajayhtiössä.

Vaikka ulkomaista yhtiötä koskevien kirjanpitosäännösten tulkinta ei kuulu lautakunnan toimivaltaan, tulee konsernityritysten tilinpäätökset kuitenkin muuttaa siten, että niissä sovelletaan joko emoyrityksessä tai konsernin pääasiallisessa toiminnassa noudatettuja tilinpäätösperiaatteita (KPL 6:4.2 §). Lautakunta toteaa vielä, että hakemuksessa kuvatussa tilanteessa osingonjakoa koskevat kirjaukset kohdistuvat jakaja- ja saajayhtiössä eri tilikausille, joten edellytykset konsernin sisäisen voitonjaon eliminoinnille konsernitilinpäätöksessä puuttuvat.

Kirjanpitolautakunta toteaa, että osinkotuoton ja osinkosaatavan kirjaamisedellytykset eivät täyty hakijan kuvaamassa tilanteessa.