Kapitalisaatiosopimuksen arvostamisesta käypään arvoon

Julkaisuajankohta 18.10.2022 0.00 | Julkaistu suomeksi 4.11.2022 klo 15.02
Tiedote 2031

Numero

2031

Asiasanat

Kapitalisaatiosopimus. Rahoitusväline. Käypään arvoon arvostaminen. KPL 5:2a §. 

1. Hakemus

Hakija (- - -) tiedustelee kapitalisaatiosopimuksen tilinpäätöskäsittelystä, erityisesti sen arvostamisesta käypään arvoon. 

Kyse on osakeyhtiöstä, joka noudattaa tilinpäätöstä laatiessaan pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1753/2015, ”PMA”) pienyrityssäännöstöä. Yhtiö harkitsee, voiko se käsitellä ns. kapitalisaatiosopimusta rahoitusvälineenä, mikä mahdollistaisi sopimuksen arvostamisen KPL 5:2a §:n mukaisesti käypään arvoonsa

Hakemusta on taustoitettu seuraavasti.  

Kysymyksessä on henkivakuutusyhtiön tarjoama kapitalisaatiosopimus, jonka puitteissa asiakas voi sijoittaa yhden sopimuksen alla moniin erilaisiin sijoituskohteisiin (rahastot, sijoituskorit ja sijoitusobligaatiot). 

Säästöjen arvo kehittyy valittujen sijoituskohteiden arvon mukaan vähennettynä hinnaston mukaisilla kuluilla. Sopimukseen sisältyy riski sijoitetun pääoman menettämisestä osittain tai kokonaan. Yhtiön varojen hoitajat käyvät salkun varoilla kauppaa valtuutettuina, periaatteessa päivittäin.

Kirjanpitolautakunta (KILA) on ottanut kantaa kapitalisaatiosopimuksen käsittelyyn rahoitusvälineenä lausunnoissa 1754/2005 ja 1836/2009. KILA on edellisessä todennut, että kyseessä on vakuutustuote ja jälkimmäisessä on todettu, että jos kuvatussa tapauksessa olisi kapitalisaatiosopimuksen sijaan kyse suorasta sijoituksesta sertifikaattiin, kyse olisi lautakunnan näkemyksen mukaan sijoituksesta rahoitusvälineeseen, jolloin sijoitusta käsiteltäisiin kirjanpidolli-sesti rahoitusvälineitä koskevien säännösten mukaisesti. Tämän mukaisesti kapitalisaatiosopimusta ei voisi käsitellä rahoitusvälineenä.

Hakija kysyy: 

1) Voiko edellä mainittua kapitalisaatiosopimusta käsitellä KPL 5:2a §:n tarkoitta-mana rahoitusvälineenä?

2) Jos kapitalisaatiosopimusta ei voi käsitellä KPL 5:2a §:n mukaisena rahoitusvälineenä, vaan se rinnastetaan esimerkiksi vakuutustuotteeksi, miten sijoitus tulee käsitellä tilinpäätöksessä, kun sopimuksen sisältämät arvopaperit on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa?  

3) Jos kapitalisaatiosopimus voidaan käsitellä rahoitusvälineenä ja se arvostetaan tilinpäätöksessä käypään arvoonsa, tuleeko varovaisuuden periaatteella kirjata arvonnousuista johtuva laskennallinen verovelka taseeseen?

4) Jos kapitalisaatiosopimus voidaan käsitellä rahoitusvälineenä, mitä liitetietoja asiasta tulee antaa PMA:n pienyrityssäännöstöä noudattavan kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksessä?

2. Lausunto

 2.1. Lausunnon rajaus. Kirjanpitolautakunta toteaa perustavansa vastauksensa yksin-omaan kirjanpito-oikeudellisiin näkökohtiin. Lautakunta ei siten ota kantaa vero-oikeudellisiin kysymyksiin.

2.2. Säännökset. Kirjanpitolain (1336/1997, ”KPL”) 5:2a § (Rahoitusvälineen merkitseminen käypään arvoon sekä käyvän arvon rahasto) kuuluu:

Edellä 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetystä poiketen johdannaissopimukset ja muut rahoitusvälineet voidaan merkitä käypään arvoon. Tällaisessa merkitsemisessä ja esittämisessä tilinpäätöksessä noudatetaan IAS-asetuksella hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksia standardien soveltamisesta tai niiden soveltamiseen perustuvista lisävaatimuksista tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa esittäville tiedoille.

Muutos rahoitusvälineen käyvässä arvossa merkitään käyvän arvon rahastoon silloin, kun 1 momentissa tarkoitettu kansainvälinen tilinpäätösstandardi edellyttää sen esittämistä omassa pääomassa. Käyvän arvon rahaston jakamista ja muuta käyttöä koskevista rajoituksista säädetään osakeyhtiölaissa ja osuuskuntalaissa.

Käyvän arvon rahastoa on oikaistava, kun rahoitusväline luovutetaan tai erääntyy taikka siihen muuten kohdistuu arvonalennus, joka tulee 1 momentissa tarkoitetun standardin edellyttämällä tavalla merkitä tulosvaikutteisesti.

Jolleivät 1 momentissa tarkoitetut kansainväliset tilinpäätösstandardit edellytä vastaavien seikkojen ilmoittamista liitetietona, toimintakertomuksessa tulee esittää käypään arvoon merkityistä rahoitusvälineistä tiedot:

1) rahoitusriskien hallinnan tavoitteista ja menettelytavoista, mukaan luettuna kunkin sellaisen ennakoidun liiketoimen päälajin suojausmenettely, johon sovelletaan suojauslaskentaa; ja

2) hinta-, luotto-, likviditeetti- ja kassavirtariskeistä, jos nämä tiedot ovat olen-naisia kirjanpitovelvollisen taloudellisen aseman tai tuloksen arvioimiseksi.

Emoyrityksen toimintakertomuksessa on esitettävä 4 momentissa tarkoitetut tiedot myös konsernista. 

Jos kirjanpitovelvollinen on mikroyritys ja se noudattaa tässä laissa ja sen nojalla annettuja säännöksiä mikroyrityksistä, se ei saa soveltaa tämän pykälän mukaista menettelyä rahoitusvälineiden arvostamisessa.

Rahoitusväline on määritelty sijoituspalvelulain (747/2012) 14 §:ssä seuraavasti: 
Tässä laissa rahoitusvälineellä tarkoitetaan:

1) arvopaperimarkkinalaissa (746/2012) tarkoitettua arvopaperia;

2) sellaista yhteissijoitusyrityksen osuutta ja rahamarkkinavälinettä, joka ei ole 1 kohdassa tarkoitettu arvopaperi;

3) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on arvopaperi, valuutta, korko, tuotto, päästöoikeus, toinen johdannaissopimus, rahoitusmarkkinoihin liittyvä indeksi tai muu tunnusluku ja joka voidaan toteuttaa luovuttamalla kohde-etuus tai tilittämällä sen nettoarvo;

4) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on hyödyke ja joka on toteutettava tai voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä jonkin osapuolen niin halutessa muutoin kuin maksukyvyttömyyden vuoksi tai sopimuksen päättyessä muusta syystä;

5) optiota tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on hyödyke ja joka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, kun sillä käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä lukuun ottamatta tukkutason energiatuotetta, jolla käydään kauppaa organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, ja joka on toteutettava kohde-etuus luovuttaen;

6) muuta kuin 5 kohdassa tarkoitettua optiota, termiiniä tai muuta johdannais-sopimusta, jonka kohde-etuutena on hyödyke ja joka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, jos johdannaissopimusta ei ole tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin ja se on muiden johdannaissopimusten kaltainen;

7) luottoriskin siirtoon tarkoitettua johdannaissopimusta;

8) hinnanerosopimusta;

9) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena ovat ilmastonvaihtelut, kuljetusmaksut, inflaatioasteet tai muut viralliset taloustilastot ja joka on toteutettava tai voidaan toteuttaa nettoarvon tilityksellä, jonkin osapuolen niin halutessa muutoin kuin maksukyvyttömyyden vuoksi tai sopimuksen päättyessä muusta syystä, sekä muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuutena ovat edellä tässä pykälässä mainitsemattomat varat, oikeudet, velvollisuudet, indeksit ja muut tunnusluvut ja joka on muiden johdannaissopimusten kaltainen, kun otetaan huomioon ainakin se, käydäänkö sillä kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä;

10) päästöoikeutta, joka on tunnustettu kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (päästökauppajärjestelmä) vaatimuksia vastaavaksi sekä vastavuoroisesti yhteisön järjestelmän ja muiden kasvihuonekaasujen päästö-kauppajärjestelmien välillä. 

2.3. Lautakunnan aikaisemmat ratkaisut. Lautakunta on ratkaisuissaan KILA 1836/2009 ja 1754/2005 käsitellyt kapitalisaatiosopimusta. Lausunnon KILA 1836/2009 mukaan kapitalisaatiosopimusta tuli kirjanpitolautakunnan näkemyksen mukaan käsitellä pysyviin vastaaviin kuuluvana sijoituksena, jonka arvonalennuskir-jauksen edellytykset määräytyvät KPL 5:13 §:n mukaisesti. Jos sijoituksen todennä-köisesti kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi.  

2.4. Kirjanpitolautakunnan kannanotto ja vastaukset hakijan kysymyksiin

2.4.1. Kysymykset 1, 3. ja 4. Kirjanpitolautakunnan käsityksen mukaan on perustelua, mm. eri rahoitustuotteiden yhtenäisten käsittelykäytänteiden näkökulmasta, lähteä siitä, että KPL 5:2a §:ssä tarkoitettu rahoitusväline on sisällöllisesti sama kuin sijoi-tuspalvelulaissa tarkoitettu rahoitusväline. Kapitalisaatiosopimus on luonteeltaan va-kuutussopimus. Rahoitusväline-käsite on määritelty tyhjentävästi sijoituspalvelulain 14 §:ssä. Kapitalisaatiosopimus ei sisälly lain rahoitusväline-määritelmään, se ei siis ole KPL 5:2a §:n tarkoittama rahoitusväline. Siten arvostaminen käypään arvoon ei kapitalisaatiosopimukseen sovellu. Edellä todetun perusteella kirjanpitolautakunta vastaa hakijan kysymykseen 1. kielteisesti. 

2.4.2. Kysymys 2. Aiemmassa lausunnossa KILA 1836/2009 omaksutun mukaisesti kapitalisaatiosopimusta tulisi kirjanpitolautakunnan näkemyksen mukaan käsitellä pysyviin vastaaviin kuuluvana sijoituksena, jonka arvonalennuskirjauksen edellytykset määräytyvät KPL 5:13 §:n mukaisesti. Näin riippumatta siitä, että sopimuksen piiriin kuuluvat arvopaperit on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa. Kuorena toimivaa kapitalisaatiosopimusta itseään ei lautakunnan käsityksen mukaan ole tarkoitus kaupitella.  Jos sijoituksen todennäköisesti kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi.