Konsernikestävyysraportista
Numero
2083
Asiasanat
Konsernikestävyysraportti.
1. Hakemus
Hakija (--, jäljempänä ”hakija”) kysyy: Mikäli laaditaan konsernikestävyysraportti, tarvitseeko tällöin siihen erikseen sisällyttää emoyhtiötä koskevia kestävyystietoja?
2. Säännökset
Kirjanpitolain (1336/1997) 7:1.1:a on täsmennetty lainmuutoksella 605/2024 muun muassa siten, että momenttiin lisättiin toinen virke, joka kuuluu seuraavasti: ”Emoyritys, joka laatii konsernikestävyysraportin, ei ole velvollinen laatimaan kestävyysraporttia erikseen omasta toiminnastaan.”
Vaikka mainittu lainmuutos tuli voimaan 15.11.2024, sen soveltaminen on sallittua jo tilikaudella, joka on alkanut ennen voimaantuloa, jos tilikausi on alkanut 1.1.2024 tai sen jälkeen.
3. Lausunto
Kysymys koskevat menettelyä eikä kestävyysraportin sisältöä, josta yksityiskohtaisten säännösten antaminen on delegoitu tilinpäätösdirektiivin (2013/34/EU) 29b.1 artiklan ensimmäisen alakohdassa Euroopan unionin komissiolle. Kirjanpitolautakunnan toimivalta ei ulotu mainitun artiklan nojalla annettuihin säännöksiin eli komission asetuksella ((EU) 2023/2772) säädettyyn kestävyysraportointistandardistoon, joka on sellaisenaan velvoittavaa oikeutta Suomessa. Koska lausuntopyynnön mukainen kysymys on yksinomaan menettelyllinen, lautakunta katsoo sen kuuluvan KPL 8:2.1:ssa säädetyn toimivaltansa piiriin.
Emoyritys, joka laatii konsernikestävyysraportin, ei ole velvollinen laatimaan kestävyysraporttia erikseen omasta toiminnastaan. Eri asia kuitenkin on, jos kestävyysraportointistandardisto edellyttää esittämään konsernikestävyysraportissa tietoja emoyrityksestä.