Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta

1 Hakemus

Hakija ( - , jäljempänä A Oy) on osakeyhtiö, joka on pyytänyt kirjanpitolautakunnan lausuntoa konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta seuraavassa tilanteessa:

A Oy on perheyhtiö, jonka omistus jakaantuu viiden luonnollisen henkilön kesken. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja C omistaa osakkeista 34 %, hänen aviopuolisonsa D 11 % ja heidän perillisensä E, F ja G loput 55 %. Yhtiön hallitukseen kuuluvat omistajista muut paitsi D.

Yhtiö osti viime tilikaudella samalla alalla toimivan B Oy:n osakekannasta 48 % ja D 4 %. Loput 48 % B Oy:stä omistaa yhtiön toimitusjohtaja H yhdessä tyttärensä kanssa. Kaikki B Oy:n osakkeet oikeuttavat yhteen ääneen.

B Oy:n osakkaat A Oy sekä H tyttärineen ovat tehneet osakassopimuksen, jossa on sovittu, että B Oy:n hallitukseen valitaan kaksi varsinaista jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen varsinaiset jäsenet ovat osakassopimuksen mukaan puheenjohtajaksi valittava C sekä H. Päätöksentekoa B Oy:n hallituksessa ei ole rajoitettu enemmistö- tai yksimielisyyssäännöksin yhtiöjärjestyksessä eikä myöskään osakassopimuksessa.

A Oy ei laadi tällä hetkellä konsernitilinpäätöstä. Yhtiö tiedustelee, tulisiko sellainen laatia ja liittää siihen B Oy:
a) edellä mainitussa tapauksessa,
b)

siinä tapauksessa, jos D myy omistamansa B Oy:n osakkeet E:lle, F:lle ja G:lle.

2. Lausunnon perustelut

2.1. Konsernitilinpäätödirektiivi. Seitsemäs yhtiöoikeudellinen
direktiivi

(83/349/ETY)

eli ns. konsernitilinpäätösdirektiivi määrittelee 1 artiklassa konsolidoidun tilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden olevan voimassa silloin, kun (emo)yritys:
a) omistaa enemmistön toisen yrityksen (tytäryritys) osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä; tai
b) on oikeutettu asettamaan tai erottamaan toisen yrityksen (tytäryritys) hallinto-, johto tai valvontaelimen enemmistön ja samalla on itse tämän yrityksen osakkeenomistaja tai jäsen; tai
c) on yrityksen (tytäryritys) osakkeenomistaja tai jäsen ja sillä on oikeus käyttää määräysvaltaa tässä yrityksessä tämän kanssa tehdyn sopimuksen taikka tämän perustamiskirjan, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräyksen nojalla ...; taikka
d) on yrityksen osakkeenomistaja tai jäsen ja:

aa) enemmistö tämän yrityksen (tytäryritys) hallinto-, johto- tai

valvontaelimen niistä jäsenistä, jotka ovat olleet toimessaan tilikaudella ja edellisellä tilikaudella sekä konsolidoidun tilinpäätöksen laatimisen asti, on valittu yksinomaan käyttämällä sen äänioikeutta, tai

bb) käyttää yksin tämän yrityksen (tytäryritys) osakkeenomistajien tai

jäsenten äänimäärän enemmistöä sen muiden osakkeenomistajien tai jäsenten kanssa tehdyn sopimuksen perusteella ....

2.2. Kirjanpitolaki. Kirjanpitolain (1336/1997, jäljempänä KPL) 1:6 §:n ja 6:1 §:n nojalla osakeyhtiönä oleva emoyritys on aina velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöksen, jos sillä on lain 1:5 §:n mukainen määräysvalta kohdeyrityksessä. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta kohdeyrityksessä, kun sillä on:

1) enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen; tai

2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö.

2.3 IAS-säännökset. Edellä mainittuja täydentävänä sääntönä hallitusjäsenyyttä koskevin osin voidaan pitää IAS:n konsolidoitua tilinpäätöstä koskevaa standardia 27. Sen 12 kohdan alakohdassa d konsolidoinnin perustana oleva määräysvaltasuhde syntyy myös silloin, kun emolla on alle puolet tytäryhtiön osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, mutta enemmän kuin puolet tytäryhtiön hallituksen äänimäärästä.

2.4. Kirjanpitolautakunnan kannanotto. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa hakija A on osakeyhtiö, joka omistaa 48 % B Oy:n osakkeista ja äänistä. Koska omistus ei ylitä puolta osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ei KPL 1:5.1 §:n 1 kohdan tarkoittama määräysvaltaedellytys kohdeyrityksessä täyty. Määräysvallan tuottavia omistusosuuksia laskettaessa ei kirjanpitolakia sovellettaessa ole merkitystä sillä, onko kirjanpitovelvollisen lähipiiriin kuuluvalla luonnollisella henkilöllä yhdessä kirjanpitovelvollisen kanssa enemmän kuin puolet kohdeyrityksen äänivallasta. Sillä seikalla, että A Oy:n osakkaisiin kuuluva D tai mahdollisesti A Oy:n hallitukseen kuuluvat E, F ja G omistavat B Oy:stä osuuden, joka yhdessä A Oy:n omistusosuuden kanssa tuottaisi määräysvallan B Oy:ssä, ei siis ole merkitystä.

A Oy:n tekemän osakassopimuksen merkitystä määräysvallan kannalta voidaan tarkastella KPL 1:5.1 §:n 2 kohdan perusteella. Määräysvalta voi perustua kyseisen lainkohdan mukaan myös osakassopimukseen, jossa kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö kohdeyrityksen hallituksen jäsenistä. Tästä ei muodollisesti ole nyt kyse, sillä A Oy:n tekemässä osakassopimuksessa nimetään B Oy:n kaksijäsenisen hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi C ja toiseksi varsinaiseksi jäseneksi H. C:n asema B Oy:n hallituksessa on kuitenkin todellisuudessa määräävä ottaen huomioon mainitussa tapauksessa sovellettavan osakeyhtiölain 8.9:2 §:n pääsäännön, jonka mukaan hallituksen päätökseksi tulee äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. C, joka on A Oy:n toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja merkittävä osakkeenomistaja, on saavuttanut B Oy:n hallituksessa faktisesti määräävän aseman A Oy:n tekemän osakassopimuksen perusteella.

Määräysvaltaa arvioitaessa IAS 27:n 12 kohdan d alakoht

a tukee myös sitä johtopäätöstä, ettei muodollinen, yksinomaan hallituspaikkojen määrään perustuva tulkinta konsernisuhdetta arvioitaessa ole perusteltua. Mainitun säännöksen mukaan myös ääntenenemmistö tytäryhtiön hallituksessa on määräysvallan kriteeri. Hakijan esittämässä tapauksessa tämä edellytys täyttyy faktisesti edellä mainituin perustein.

3. Kirjanpitolautakunnan lausunto

Hakija on hakemuksessa esitetyn perusteella velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöksen.