Koronvaihtosopimusten käsittelystä ns. pienen kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksessä

1. Hakemus

Hakija (- - -) on suomalainen osakeyhtiö, joka on tehnyt vuosina 2007 ja 2008 nimellisarvoltaan 40 Me koronvaihtosopimuksia erään liikepankin (jäljempänä "pankki") kanssa.

Hakemuksen mukaan koronvaihtosopimukset on tehty korkosidonnaisten lainojen ja suunniteltujen rakennushankkeiden lainojen suojaustarkoituksessa. Tarkoituksena on ollut suojautua lyhytaikaisten korkojen nousua vastaan. Koronvaihtosopimuksia ei ole sopimuksissa sidottu yhtiön taseeseen sisältyviin lainoihin, vaan niille on sovittu laskennallinen pääoma.

Koronvaihtosopimukset ovat pitkäaikaisia ja pankin hakijalle räätälöimiä sopimuksia, joten sopimuksille ei ole hakijan ilmoituksen mukaan toimivia markkinoita. Koronvaihtosopimuksilla ei ole ollut kirjanpidossa hankintamenoa. Sopimusten tekemisestä ei ole tehty kirjauksia kirjanpitoon eikä sopimuksia ole sisällytetty taseeseen. Sopimuksiin perustuvat maksuvirrat ovat realisoituneita korkosuorituksia, jotka on kirjattu hakijan kirjanpitoon tulovaikutteisesti rahoitustuotoksi tai -kuluksi. Koronvaihtosopimusten kassavirrat ovat olleet positiiviset vuosina 2007 – 2010 siten, että hakija on saanut niistä tuloja noin 2,3 Me, jotka on merkitty mainittujen vuosien tuloslaskelmissa korkotuotoiksi.

Hakemuksesta ilmenee, että pankki on toimittanut hakijalle tilinpäätöspäivälle päivätyn raportin, jonka mukaan koronvaihtosopimusten markkina-arvo on ollut merkittävästi negatiivinen (-13,1 Me) tilinpäätöspäivänä (31.12.2010). Pankista saadun tiedon mukaan koronvaihtosopimusten markkina-arvot saattavat kuitenkin muuttua lyhyessä ajassa erittäinkin voimakkaasti sopimusten heikon likviditeetin vuoksi.

Koronvaihtosopimuksista ei ole kirjattu hakijan tilinpäätökseen vuosina 2007 – 2010 arvonalentumisena hankintamenon ja markkina-arvon eroa. Hakemuksen mukaan kysymyksessä ei ole ollut sellainen rahoitusväline, jolla käytäisiin kauppaa luotettavilla markkinoilla. Markkina-arvoa luotettavampana hakija on pitänyt koronvaihtosopimusten diskontattuihin kassavirtoihin perustuvaa arvoa, joka on hakijan mukaan ollut positiivinen koko sopimusajalta. Lisäksi hakijan mukaan merkittävä tekijä on sopimusten pitkä jäljellä oleva juoksuaika, 12 – 21 vuotta.

Hakija ei ole soveltanut kirjanpitolain (1336/1997; jäljempänä ”KPL”) 5:2a §:n mukaista mahdollisuutta rahoitusvälineen arvostamisesta käypään arvoon. Koska koronvaihtosopimuksia ei ole arvostettu käypään arvoon, ei hakija ole esittänyt tilinpäätöksessään kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksen 1315/2004 edellyttämiä liitetietoja (8 §). Hakija katsoo, että koronvaihtosopimusten markkina-arvo ei ole ollut tilinpäätöspäivänä eikä sen jälkeen luotettavasti määriteltävissä asetuksessa tarkoitetulla tavalla.

Hakemuksessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että hakija on ilmoituksensa mukaan KPL 3:9.2 §:n määrittelemällä tavalla pieni kirjanpitovelvollinen, jolta kirjanpitoasetuksen (1339/1997; jäljempänä ”KPA”) 2:7 §:n edellyttämät tiedot taseen ulkopuolisista järjestelyistä ovat muita suppeammat.

Hakija pyytää kirjanpitolautakunnan lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1)

Onko koronvaihtosopimuksiin liittyvien korkotuottojen kirjaaminen tuloslaskelmaan ollut hyvän kirjanpitotavan ja voimassa olevan kirjanpitolainsäädännön mukaista?

2)

Onko koronvaihtosopimusten arvostus tilinpäätöksessä suoritettu hyvän kirjanpitotavan ja voimassa olevan tilinpäätöksen laatimista koskevan lainsäädännön mukaisesi?

3)

Voidaanko yhtiön esittämiä liitetietoja koronvaihtosopimuksista pitää riittävinä, hyvän kirjanpitotavan ja voimassa olevan tilinpäätöksen laatimista koskevan lainsäädännön mukaisena?

2. Lausunnon perustelut
2.1. Tilinpäätösperiaatteet

2.1.1. KPL 3:3.1 §:ssä luetelluista tilinpäätösperiaatteista ovat tämän lausuntopyynnön kannalta merkityksellisiä erityisesti sisältöpainotteisuus (2a kohta) ja varovaisuus (3 kohta). Lisäksi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee aina antaa oikea ja riittävä kuva kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetietona (KPL 3:2.1 §).

2.1.2. KPL 5:1 §:n ensimmäinen virke edellyttää, että tilikauden tuotot kirjataan tuotoiksi tuloslaskelmaan. KPL 5:2 § puolestaan velvoittaa merkitsemään taseeseen ”saamiset nimellisarvoon, kuitenkin enintään niiden todennäköiseen arvoon” (1 kohta) ja ”rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen luovutushinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä” (2 kohta).

2.2. Arvonalennusvelvoite sekä pakollinen varaus

2.2.1. KPL 5:13 § sisältää säännöksen pysyviin vastaavien kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen arvonalennuskirjauksesta. Jos tällaisen hyödykkeen tai sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi. Tarkastelussa on perusteltua ottaa huomioon tulevaisuudessa kertyvien tuottojen nykyarvo. Jos kyseessä on pitkäaikainen sijoitus, siihen liittyviä tulonodotuksia vastaa parhaiten todennäköinen luovutushinta (HE 173/1997 vp., s. 25).

2.2.2. KPL 5:14 § pakollisesta varauksesta ja vastaisista menetyksistä kuuluu seuraavasti:

1 mom. Tuotoista on vähennettävä velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvat menot ja menetykset, jos:
1)

ne kohdistuvat päättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen;
2)

niiden toteutumista on tilinpäätöstä laadittaessa pidettävä varmana tai todennäköisenä;
3)

niitä vastaava tulo ei ole varma eikä todennäköinen; sekä
4)

ne perustuvat lakiin tai kirjanpitovelvollisen sitoumukseen sivullista kohtaan.
2 mom. kumottu.
3 mom. Jos 1 momentissa tarkoitetun menon tai menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, se merkitään taseen pakollisiin varauksiin.

4 mom. Edellä 1 momentissa tarkoitetut menot ja menetykset merkitään tuloslaskelmaan ja taseeseen niiden todennäköiseen määrään. Edellä 3 momentissa tarkoitetut menot ja menetykset merkitään tuloslaskelmaan ja taseeseen enintään niiden todennäköiseen määrään.

5 mom. Taseen vastaaviin merkityn erän arvon alenemista ei saa merkitä pakolliseksi varaukseksi.
2.2.3. KPA 2:5.1 §:n 6 kohdassa edellytetään taseen vastattavia koskevana liitetietona erittelyä olennaisista pakollisiin varauksiin merkityistä eristä, jos se on tarpeen tase-erien selventämiseksi.

2.3 Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus ja poikkeukset laatimisvelvollisuudesta

KPL 6:1 §.n säädetään konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta:

1 mom. Emoyritys on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen, jos se on:
1) osakeyhtiö;
2) avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö; tai
3) avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on 2 kohdassa tarkoitettu avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö.
2 mom. Konsernitilinpäätöksen on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu emoyritys, ammatinharjoittajaa lukuun ottamatta, jos se harjoittaa liiketoimintaa.
3 mom. Konsernitilinpäätös saadaan jättää laatimatta, jos sekä päättyneellä tilikaudella että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on emoyrityksen ja sen tytäryritysten osalta yhteenlaskettuna ylittynyt enintään yksi 3 luvun 9 §:n 2 momentissa säädetyistä rajoista.
4 mom. Sen lisäksi, mitä 3 momentissa säädetään, konsernitilinpäätös saadaan jättää laatimatta, jos:
1) Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisella yrityksellä on emoyrityksessä vähintään yhdeksän kymmenesosan omistusosuus;
2) emoyrityksen muut omistajat ovat antaneet suostumuksensa laatimatta jättämiseen; sekä
3) emoyrityksen ja sen tytäryritysten tilinpäätökset yhdistellään Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisen yrityksen konsernitilinpäätökseen, joka ilmoitetaan rekisteröitäväksi 3 luvun 9 §:ssä säädetyllä tavalla.
5 mom. Mitä 3 ja 4 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos konserniyrityksen osakkeet tai osuudet ovat arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin tai sitä vastaavan kaupankäynnin kohteena Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisessa arvopaperipörssissä.

2.4. Toimintakertomuksen tiedot merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

KPL 3:1.5 §:n nojalla kirjanpitovelvollisen on arvioitava toimintansa laajuuteen ja rakenteeseen nähden merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä toimintakertomuksessaan.
2.5. Liitetiedot taseen ulkopuolisista järjestelyistä
KPA 2:7.2 §:n mukaan taseeseen sisältymättömistä vastuusitoumuksista ja vastuista on esitettävä liitetietona:

1)

kirjanpitovelvollista koskevat eläkevastuut;
2)

leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien nimellismäärät, eriteltyinä alkaneella ja siitä seuraavilla tilikausilla maksettaviin, samoin kuin näiden sopimusten olennaiset irtisanomis- ja lunastusehdot;
3)

kirjanpitovelvollisen antamat vastuusitoumukset sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta;
4)

muut kirjanpitovelvollisen antamat vastuusitoumukset; sekä
5)

muut kirjanpitovelvollista koskevat taseen ulkopuoliset järjestelyt.

3 mom. Edellä 2 momentin 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista muista vastuusitoumuksista ja järjestelyistä on ilmoitettava niiden:
1)

luonne;
2)

liiketoiminnallinen peruste; sekä
3)

taloudellinen vaikutus kirjanpitovelvolliseen, silloin kun niistä aiheutuvat riskit tai hyödyt ovat olennaisia ja tätä tietoa voidaan pitää kirjanpitovelvollisen taloudellisen aseman arvioinnin kannalta välttämättömänä.
4 mom. Jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt enintään yksi kirjanpitolain 3 luvun 9 §:n 2 momentissa säädetyistä rajoista, kirjanpitovelvollinen saa jättää esittämättä 3 momentissa tarkoitetun liitetiedon.

2.6. Kirjanpitolautakunnan aikaisemmat kannanotot

2.6.1. Sijoitussidonnainen kapitalisaatiosopimus

Kirjanpitolautakunnan lausunnon KILA 1836/2009 kohteena oli sijoitussidonnaisen kapitalisaatiosopimuksen käsittely tilinpäätöksessä. Lautakunta otti kantaa myös tällaisen sopimuksen arvonalennukseen.

Lautakunta katsoi, että tilanteessa, jossa tuotonmaksun jälkeenkin sijoituksen kokonaistuotto jää negatiiviseksi, on oikean ja riittävän kuvan kannalta välttämätöntä kiinnittää huomiota mahdolliseen tarpeeseen tehdä tuottokirjausta vastaava arvonalennuskirjaus sijoitettuun pääomaan. Tuoton kirjaamista ja arvonalennuskirjaamista tuli käsitellä tilinpäätöksessä kokonaisuutena, jotta tosiasiallisesti negatiivisen tuoton kuvaaminen tilinpäätöksessä positiivisena vältettäisiin oikean ja riittävän kuvan edellyttämällä tavalla.

Lautakunnan mukaan kapitalisaatiosopimusta tulee käsitellä pysyviin vastaaviin kuuluvana sijoituksena, jonka arvonalennuskirjauksen edellytykset määräytyvät KPL 5:13 §:n mukaisesti. Jos sijoituksen todennäköisesti kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi.

Lautakunta totesi, että sijoituksen tulonodotuksia kuvaa parhaiten sen todennäköinen luovutushinta. Sijoituksella, jolla on jatkuva markkinanoteeraus, tulonodotuksia kuvaa lähtökohtaisesti tilinpäätöshetken markkinahinta. Silloin, kun sijoituksella ei ole markkinahintaa eikä muuta selvitystä sijoituksen arvosta ole saatu, tulonodotuksia kuvaa parhaiten sijoituksen tuottamien rahavirtojen nykyarvo. Jos edellä kuvatulla tavalla määritetty sijoituksen arvo on kirjanpitoarvoa olennaisesti alhaisempi, kirjanpitovelvollisen tulee pystyä luotettavasti osoittamaan, miksi tätä negatiivista erotusta ei voida pitää luonteeltaan pysyvänä. Tämä seikka tulee antaa liitetietona.

Sijoituksen arvonalennuksen edellytysten täyttymistä tulee tarkastella varovaisuuden periaatetta painottaen. Siten laissa mainittu pysyvyys ei tarkoita arvonalennuksen lopullisuutta, vaan objektiivisesti arvioitua tilannetta, jossa kirjanpitoarvoa vastaavan rahamäärän kertymistä sijoitusinstrumentin jäljellä olevana pitoaikana ei voida enää pitää todennäköisenä. Arvion tulee perustua realistisiin tulonodotuksiin, joiden määrittelyssä tulee turvautua saman tai vastaavan instrumentin pitkän aikavälin kurssikehitykseen ja volatiliteettiin. Mitä epärealistisemmaksi kirjanpitoarvon saavuttamiseksi edellytetty tuottovaatimus jäljellä olevana pitoaikana muodostuu, sitä todennäköisemmin on arvonalennuskirjaus tehtävä.

Jos pysyvyysehdon täyttymistä ei tilinpäätöstä laadittaessa pidetä todennäköisenä, on sijoituksen käyvän arvon – toisin sanoen markkinahinnan tai vastaavan arvon – ja kirjanpitoarvojen olennaisella erolla silti merkitystä. Kirjanpitolautakunta katsoi, että KPL 3:2.1 §:n vaatimus oikeasta ja riittävästä kuvasta edellyttää, että tällaisessa tilanteessa tulee antaa liitetietona kirjanpitoarvon lisäksi käypä arvo.

2.6.2. Avoin valuuttapositio sekä suojaukseen perustuvan kurssivoiton kirjaaminen

Kirjanpitolautakunta on lausunnossaan KILA 1801/2007 ottanut kantaa edellä mainittuun KPL 3:1.5 §:ään, jossa edellytetään toimintakertomuksessa arvioita kirjanpitovelvollisen merkittävistä riskeistä. Lautakunta katsoi, että avointa valuuttapositiota on pidettävä tällaisena riskinä, jos se on huomattava asianomaisen kirjanpitovelvollisen toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden.

Lautakunnan yleisohjeessa "Ulkomaanrahan määräisten saamisten sekä velkojen ja muiden sitoumusten muuttaminen euromääräisiksi" (13.12.2005) puolestaan ohjeistetaan mm. voittojen kirjaamista suojaustilanteessa (kohta 3.3, neljäs kappale): "Jos valuuttakurssiriskiltä suojautumiseen on käytetty johdannaissopimusta, kirjataan suojaavan sopimuksen realisoitumattomasta kurssivoitosta tuloslaskelmaan pääsääntöisesti enintään määrä, joka vastaa suojauksen kohteesta kirjattua realisoitumatonta kurssitappiota."

3. Kirjanpitolautakunnan lausunto

3.1. Lausunnon rajaus

3.1.1. Hakemuksessa kuvattu tapaus koskee tilinpäätöstä, jonka oikeellisuus on riidanalainen. Hakemuksen liitetyn erityisestä tarkastuksesta tehdyn raportin mukaan tilinpäätös 31.12.2010 on olennaisesti virheellinen koronvaihtosopimusten kirjanpitokäsittelystä johtuen, kun taas hakijan tilintarkastajan vastineen mukaan tilinpäätös on laadittu oikein.

3.1.2. Kirjanpitolautakunta toteaa, ettei se ota kantaa hakijan vuoden 2010 tilipäätöksen oikeellisuuteen, minkä arviointi perustuu viime kädessä näyttöön ja on siten tuomioistuimen tehtävä. Lautakunnan toimivalta rajoittuu lausunnossa esitettyjen seikkojen kirjanpidolliseen arviointiin. Lautakunta korostaa antavansa asiassa lausunnon perustuen hakemuksessa ja sen liitteissä esitettyyn aineistoon, jonka täydellisyydestä ja ristiriidattomuudesta ei lautakunnalla ole varmuutta.

3.1.3. Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus. Hakija on tilinpäätöksen liitetietona ilmoittanut, että se on kuntakonserniin kuuluvan alakonsernin emoyhteisö ja että alakonsernipäätös on jätetty laatimatta KPL 6:1.4 §:n nojalla. Tämän säännöksen mukaan ”– – konsernitilinpäätös saadaan jättää laatimatta, jos:1) Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisella yrityksellä on emoyrityksessä vähintään yhdeksän kymmenesosan omistusosuus; 2) emoyrityksen muut omistajat ovat antaneet suostumuksensa laatimatta jättämiseen; sekä 3) emoyrityksen ja sen tytäryritysten tilinpäätökset yhdistellään Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön alaisen yrityksen konsernitilinpäätökseen, joka ilmoitetaan rekisteröitäväksi 3 luvun 9 §:ssä säädetyllä tavalla.” Kirjanpitolautakunta toteaa, että tämä poikkeussäännös on tarkoitettu tilanteisiin, joissa emoyhteisönä on tilinpäätösdirektiivin (78/660/ETY) soveltamisalaan kuuluva yhteisö. Kunta ei kuulu näihin. Lainkohdan sanamuoto on yksiselitteinen ja se sulkee emoyrityksenä olevat kunnat poikkeusperusteen ulkopuolelle, koska ne eivät ole direktiivin soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä eikä niiden tilinpäätöksiä rekisteröidä KPL:ssa säädetyllä tavalla. Siten hakijan on tullut arvioida konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta itsenäisenä emoyhtiönä ja sen on tullut KPL 6:1 §:n perusteella laatia konsernitilinpäätös muodostamastaan alakonsernista edellyttäen, ettei ole ollut mainitun lainkohdan 3 momentin eikä KPL 6:3.1§:n mukaista poikkeusperustetta.

3.1.4. Hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella kirjanpitolautakunnalla ei ole edellytyksiä arvioida, täyttyykö konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus ottaen huomioon edellä kohdassa 3.1.3 todettu. Mikäli hakijan on tullut laatia konsernitilinpäätös, kuuluu toimintakertomukseen myös KPL 3:1.5 §:n mukainen kuvaus ja arvio hakemuksessa kuvattujen seitsemän sopimuksen (jäljempänä niistä käytetään yhteisnimitystä ”Sopimus” tai "Sopimukset") muodostamista merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Tällöin pitää lisäksi esittää tilinpäätöksen liitetietona KPA 2:7.2 §:n mukaiset tiedot taseeseen sisältymättömistä vastuusitoumuksista ja vastuista: niiden luonne, liiketoiminnallinen peruste ja taloudellinen vaikutus, silloin kun niistä aiheutuvat riskit tai hyödyt ovat olennaisia ja tätä tietoa voidaan pitää kirjanpitovelvollisen taloudellisen aseman arvioinnin kannalta välttämättömänä.

3.1.5. Tilanne, jossa ei ole konsernitilinpäätöksen laatimisvelvoitetta. Edellä kuvattuja Sopimuksia koskevan yleisen tarkastelunsa lautakunta rajaa seuraavissa jaksoissa 3.2 – 3.5 niihin säännöksiin, joita on noudatettava KPL 3:9.2 §:n tarkoittaman ns. pienen kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksessä sellaisessa tilanteessa, jossa tämä on voinut jättää konsernitilinpäätöksen laatimatta KPL 6 luvun poikkeusperusteen nojalla.

3.2. Sopimusten luonne ja merkityksellisyys

3.2.1. Hakija on tehnyt vuosina 2007 ja 2008 yhteensä seitsemän koronvaihtosopimusta, joiden päättymisvuodet ovat 2023 – 2032. Sopimukset ovat nimellisarvoltaan yhteensä 40 Me. Lisäksi hakija on aiemmin tehnyt toisen pankin kanssa 4,5 Me:n määräisen koronvaihtosopimuksen olemassa olevaa velkasaldoa vastaan. Tämän sopimuksen päättymisvuosi on 2011. 3.2.2. Kirjanpitolautakunta kiinnittää huomiota siihen, että hakijan ilmoituksen mukaan käsiteltävänä olevat Sopimukset ovat luonteeltaan aiemmasta koronvaihtosopimuksesta poikkeavia siten, että niitä ei ole tehty voimassa olevaa velkasaldoa vastaan. Lautakunta pitää merkityksellisenä, että tavanomaisesti koronvaihtosopimuksessa liiketoimintaa harjoittava yritys muuntaa esimerkiksi vaihtuvakorkoisen velvoitteensa kiinteäkorkoiseksi, jolloin yrityksen riski mahdollisesta korkotason noususta eliminoituu; tästä riskinvähennyksestä yritys maksaa sopimuksen vastapuolena olevalle pankille tai muulle rahoituslaitokselle palkkion, joka useimmiten sisältyy sopimuksen hintaan.

3.2.3. Lautakunta toteaa, että tilinpäätöstä laadittaessa tulee arvioida puheena olevan kaltaisten järjestelyjen merkityksellisyyttä kirjanpitovelvollisen kannalta kokonaisuutena KPL 3:3.1 §:n 2a kohdan sisältöpainotteisuuden periaatteen mukaisesti. Merkityksellisyyden kokonaisarviointiin antaa aiheen järjestelyn mahdollinen poikkeavuus kirjanpitovelvollisen tavanomaisesta toiminnasta ja aiemmasta kokemuksesta ottaen huomioon järjestelyn vaikutus kirjanpitovelvollisen toiminnan tulontuottamiskykyyn sekä tase- ja vastuuasemaan. Myös erityiset menettelytavat tilinpäätöksen laadinnassa, kuten käsittely taseen ulkopuolisena eränä, antavat aihetta järjestelyn huolelliselle kokonaisarvioinnille.

3.2.4. Edellä olevan perusteella Sopimuksia, joiden yhteenlaskettu nimellisarvo (n. 44,5 Me) ylittää taseen loppusumman (36,6 Me), on lautakunnan käsityksen pidettävä niin merkityksellisinä, että niiden kirjanpitokäsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 Sopimusten ja taseen loppusumman yhteismäärä (81,1 Me) on KPL 3:9.2 §:ssä määritetyn ns. pienen kirjanpitovelvollisen tasekriteeriin (3,65 Me) nähden yli kaksikymmenkertainen.

3.2.5. Pankin kanssa sovittujen seitsemän (yht. 40 Me) Sopimuksen solmimisen yhteydessä niistä ei ole suoritettu hankintamenoa lainkaan. Sopimukset ovat hakemuksen mukaan tuottaneet ovat 2,3 Me:n positiivisen kassavirran vuosina 2007 – 2010. Lautakunta toteaa, että ilman hankintamenoa ja kassastamaksuja saataviin tuloihin, jotka perustuvat markkinaehtoisiin sopimuksiin, liittyy yleensä myös vastakkaissuuntaisena elementtinä menokomponentti. Sopimuksen vastapuolena olevan pankin liiketoimintaan kuuluu koronvaihtosopimusten tekeminen voittoa tavoitellen, joten ei ole oletettavaa, että se tekisi sopimuksia tappiollisesti, ilman omaa tulonodotusta, mikä puolestaan on kirjanpitovelvollisen kannalta menokomponentin perustana.

Tämä menokomponentti tulee tilinpäätöstä laadittaessa ottaa huomioon. Hakemukseen liitetyn erityisen tarkastuksen raportin – jonka sisältöä ei ole tältä osin hakemuksessa kiistetty – mukaan olisi sovittu, että Sopimukset tuottavat positiivista kassavirtaa ensimmäiset seitsemän vuotta. Mikäli on kyse edellä viitattujen menojen osalta jälkipainotteisista sopimuksista, tulee niiden vaikutusten tilinpäätöskäsittelyyn kiinnittää erityistä huomiota, jottei tilinpäätöksen antama kuva vääristyisi ja jotta tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan KPL 3.3.1 §:n 3 kohdan mukaista varovaisuutta.

3.2.6. Vuoden 2010 tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä arviot hakijan koronvaihtosopimusten käyvästä arvosta ovat vaihdelleet voimakkaasti. Vaihteluväli on ollut 13 Me:n negatiivisesta arvosta, jonka antaja on sopimusten vastapuolena oleva pankki yli 9 Me:n positiiviseen arvoon, joka perustuu arvioon tulevista kassavirroista. Näiden ennusteiden määrittelyperusteet eivät ole tiedossa.

Hakemusasiakirjojen mukaan pankin antama ilmoitus Sopimusten markkina-arvosta on ollut jo vuoden 2009 lopussa 14,1 Me negatiivinen.

3.3. Sopimusten käsittely tuloslaskelmassa

3.3.1. Hakemusaineiston perusteella on epäselvää, missä määrin hakemuksen tarkoittamilla sopimuksilla hakijan todellisista veloista aiheutuvia velvoitteita suojaava luonne, vai onko kyse pikemminkin hakijan liiketoiminnasta erillisistä räätälöidyistä johdannaissopimuksista.

3.3.2. Mikäli kyseessä olisi määrättyjen vieraan pääoman erien korkomenojen suojaussopimukset, tulisi näiden sopimusten arvo ja toiminnalliset elementit, kuten koronmaksujen ja mahdollisten lyhennysten toteutus olla luonteeltaan samankaltainen näiden tosiasiallisten velkojen kanssa.

Tällöin sopimusten toimiessa kirjanpitovelvolliselle suotuisasti, olisi sopimusten perusteella koronvaihdon johdosta saavutetut säästöt kirjattu korkomenoja vähentäväksi oikaisuksi. Kirjanpitolautakunta katsoo, että suojaustarkoituksessa saavutetut korkomenojen vähennykset eivät ole rahoitustuottoja vaan luonteensa mukaisesti rahoituskulujen oikaisueränä käsiteltävä erä, joiden huomioon ottamisen jälkeen ”rahoituskulut” osoittaa sopimuksilla suojatun todellisen rahoitusmenojen määrän.

3.3.3. Jollei Sopimuksilla tai niiden osalla taas ole edellä kuvattua suojaavaa yhteyttä taseen velkoihin, merkitään sopimuksista aiheutuvat tuotot tilinpäätöksessä rahoitustuottoihin.

3.4. Sopimuksin perustuvat velvoitteet ja niiden tilinpäätöskäsittely

3.4.1. Hakemuksen tarkoittamilla Sopimuksilla ei ole hankintamenoa. Koska taseeseen ei ole merkitty lainkaan hankintamenoa, ei KPL 5:13 §:ssä kuvattu arvonalentumisen kirjaamista koskeva menettely sovellu hakemustapaukseen sellaisenaan.

Sopimuksista aiheutuvia velvoitteita arvioidaan seuraavassa pakollisesta varauksesta säädettyyn KPL 5:14 §:ään nähden, jonka sisältö on kuvattu edellä jaksossa 2.2. 3.4.2. Hakemuksen tarkoittamien sopimusten osalta pakollisen varauksen tekemisen KPL 5:14 §:ssä säädetyt ehdot täyttyvät selvästi lukuun ottamatta edellytystä siitä, että menon toteutumista on pidettävä varmana tai todennäköisenä, sekä edellytystä, että vastaava tulo ei ole varma tai todennäköinen. Näiden kahden ehdon kohdalla tulee siten tarkasteltavaksi kysymys, onko vastaista menoa pidettävä todennäköisenä ja toisaalta sitä, onko vastainen tulo todennäköinen.

3.4.3. Hakemuksesta ei käy yksiselitteisesti ilmi Sopimusten sisältö. Siten lautakunnalla ei ole tietoa esimerkiksi siitä, mitä tilivuoden 2011 ja 2012 kassasuoritusten osalta on sovittu.

3.4.4. Kirjanpitolautakunta katsoo, että Sopimuksiin perustuvia velvoitteita tulee arvioida yhdenmukaisesti sellaisten velvoitteiden kanssa, jotka aiheutuvat esimerkiksi taloudellisilta vaikutuksiltaan varmasti tai todennäköisesti merkittävän tappion aiheuttavasta sopimuksesta.

3.4.5. Jos tilinpäätöksen laatimishetkellä käytettävissä olevan tiedon perusteella on todennäköistä, että lähitulevaisuudessa – esimerkiksi tilinpäätöksen laatimista seuraavan tai sitä seuraavan tilikauden aikana – hakijalle aiheutuu Sopimuksista merkittäviä nettomääräisiä rahoitusmenoja, tulee niistä tehdä KPL 5:14 §:n tarkoittama pakollinen varaus. Tarkastelu tehdään nettomääräisenä, jolloin mahdolliset vastakkaissuuntaiset menoja kumoavat tulot otetaan huomioon.

3.4.6. Lautakunta toteaa vielä, että jos Sopimukset on rakennettu esimerkiksi siten, että ne tuottavat sopimuskauden alussa positiivisen kassavirran ja kirjanpitovelvollinen suorittaa korvauksen näistä saaduista tuloista vasta sopimuskauden jälkipuolella, tulee pakollisen varauksen tekemisen edellytyksiä tarkastella erityisen huolellisesti. Sopimuksista aiheutuvia tulovirtoja ja menovirtoja tulee käsitellä tilinpäätöksessä kokonaisuutena, vastaavalla tavalla kuin lausunnossa KILA 1836/2009 edellytettiin, jotta tilinpäätös antaa Sopimusten vaikutuksesta oikean kuvan.

3.5. Tilinpäätöksen liitetiedot ja KPA-perusteisen liitetietohelpotuksen suhde oikean ja riittävän kuvan vaatimukseen

3.5.1. KPL 3:9.2 §:ssä tarkoitettu pieni kirjanpitovelvollinen voi soveltaa KPA 2:7.4 §:ää, joka antaa mahdollisuuden poiketa taseen ulkopuolisen järjestelyn osalta KPA 2:7.3 §:n mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa järjestelyn ”luonne”, ”liiketoiminnallinen peruste” ja ”taloudellinen vaikutus kirjanpitovelvolliseen, silloin kun niistä aiheutuvat riskit tai hyödyt ovat olennaisia ja tätä tietoa voidaan pitää kirjanpitovelvollisen taloudellisen aseman arvioinnin kannalta välttämättömänä.”

3.5.2. Hakijan tilinpäätöksen liitetietona on esitetty seuraavaa: "Yhtiö on solminut rahoituslaitoksen kanssa strukturoituja koronvaihtosopimuksia, joiden laskennallinen pääoma on yht. 40 Me. Koronvaihtosopimusten päättymisvuodet ovat 2023 – 2032. Lisäksi on tehty 4,5 Me:n koronvaihtosopimus voimassa olevaa velkasaldoa vastaan. Sopimuksen päättymisvuosi on 2011. Koronvaihtosopimusten mukaisten tulevien rahoitustuottojen/kustannusten määrä on sidottu tulevaan korkokehitykseen."

3.5.3. Kirjanpitolautakunta pitää edellä kuvattua esittämistapaa KPA 2:7.4 §:n sallimana, mutta tilinpäätösinformaatio ei tästä huolimatta ole riittävä KPL 3:2.1 §:n oikean ja riittävää kuvaa koskevaan velvoitteeseen ja KPL 3:3.1 §:n 2a kohdan sisältöpainotteisuuden periaatteeseen nähden, jos edellä 3.2.3 kohdassa kuvatulla tavalla kokonaisuutena arvostellen sopimusjärjestely on kirjanpitovelvollisen kannalta merkittävä ja poikkeaa tavanomaisesta koronvaihtosopimuksesta siinä, ettei järjestely suojaa hakijaa korkoriskiltä ja lisäksi hakijalla on ollut pankin antama tieto sopimuksen markkina-arvon huomattavasta negatiivisuudesta tilinpäätöshetkellä. Lautakunta katsoo, että tällaisessa tilanteessa KPL 3:2.1 §:n oikean ja riittävän kuvan vaatimus velvoittaa esittämään ainakin liitetiedon siitä, mihin menetelmään kirjanpitovelvollinen on perustanut näiden sopimusten arvostuksen ja mikä on menetelmän mukainen arvio järjestelyn arvosta kokonaisuutena. Arvion tulee perustua realistisiin tulonodotuksiin, kuten aiemmassa lausunnossa KILA 1836/2009 korostetaan; tämä on myös KPL 3:3.1 §:n 3 kohdan säätämän varovaisuusperiaatteen mukaista.

3.5.4. Lisäksi kirjanpitolautakunta kiinnittää huomiota siihen, että tilikauden tuloksen muodostumiseen ovat merkittävästi vaikuttaneet tuloslaskelmaan merkityt 0,6 Me:n määräiset muilta kuin konserniyrityksiltä saadut rahoitustuotot. Koska näiden merkittävinä pidettävien korkotuottojen peruste ei käy taseesta ilmi, on hyvän kirjanpitotavan mukaista ilmoittaa se liitetietona KPL 3:2.1 §:ssä tarkoitetun oikean ja riittävän kuvan turvaamiseksi.

3.5.5. Edellä 3.5.3 kohdassa esitetty kanta on yhdenmukainen KPL 3:1.5 §:ää koskevan lausunnon KILA 1801/2007 kanssa, jossa edellytetään toimintakertomuksessa arvioita kirjanpitovelvollisen merkittävistä riskeistä. Lautakunta katsoi mainitussa lausunnossaan, että avointa valuuttapositiota on pidettävä tällaisena riskinä, jos se on huomattava asianomaisen kirjanpitovelvollisen toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden. Vaikka nyt tarkasteltavana olevassa lausuntopyynnössä olisi kyse KPL 3:9.2 §:n tarkoittamasta pienestä kirjanpitovelvollisesta, joka ei ole velvollinen toimintakertomuksen laatimiseen, olisi sillä vastaava velvoite esittämiseen KPL 3:2.1 §:n toisen virkkeen tarkoittamana liitetietona, koska Sopimuksiin perustuvan riskin esittämättä jättäminen vaarantaisi oikean ja riittävän kuvan.

3.5.6. Lisäksi lautakunta katsoo, että mikäli kirjanpitovelvollinen on edellä jaksossa 3.4 kuvatun kaltaisessa arvioinnissaan perustellusti päätynyt siihen, ettei sopimusvelvoitteista tule tehdä pakollista varausta, tulee tämän olla ilmeistä myös tilinpäätöksen lukijalle niiden seikkojen ja tietojen perusteella, jotka tilinpäätöksessä tai sen liitetiedoissa on esitetty. Mikäli sopimuksiin liittyen on tehty pakollisia varauksia, eritellään ne tilinpäätöksen liitetietona KPA 2:5.1 §:n 6 kohdan mukaisesti.

3.5.7. Kirjanpitolautakunta toteaa yleisesti, ettei KPL 3:2.1 §:n toisen virkkeen säännös tarvittavien lisätietojen ilmoittamisesta ole toissijainen eikä syrjäydy KPA:n säädettyihin liitetietovaatimuksiin nähden silloin, kun järjestely on edellä 3.2.3 kohdassa kuvatulla tavalla kokonaisuutena arvostellen merkittävä poiketen kirjanpitovelvollisen tavanomaisesta toiminnasta ja aiemmasta kokemuksesta ottaen huomioon järjestelyn vaikutuksen kirjanpitovelvollisen toiminnan tulontuottamiskykyyn sekä tase- ja vastuuasemaan.