Lausunto korttimaksuprovisioita koskevista tositteista

1. Hakemus

Hakija ( - - - ) on tilitoimisto, jonka asiakkaista useat hyväksyvät luottokortin maksuvälineenä.

Tällöin he ovat tehneet ( - - - ) (jäljempänä Luottokorttiyhteisö) kanssa sopimuksen luottokorttimaksujen tilityksestä tilillensä. Luottokorttiyhteisö perii jokaisesta korttimaksusta provision, jonka suuruus on tapahtumakohtainen riippuen mm. siitä, onko maksukortti EU-maasta vai sen ulkopuolelta sekä siitä, onko tapahtuma varmennettu vai ei. Luottokorttiyhteisö vähentää provisionsa alkuperäisestä maksun summasta ja tilittää erotuksen asiakkaan tilille.

Tilitykset tulevat asiakkaan tilille viitesiirtoina, jolloin viitteessä näkyy lähetetyn tilityserän numero.

Perityn provision määrän asiakas saa selville ainoastaan vertaamalla tilille tulleita Luottokorttiyhteisön nettomääräisiä viitesuorituksia lähettämiinsä bruttomääräisiin tilityksiin. Luottokorttiyhteisöltä ei saa tositetta perityistä provisioista.

Hakija tiedustelee seuraavia asioita:

1. Onko myyjä (Luottokorttiyhteisö) velvollinen antamaan perimistään provisioista asiakkaalle tositteen ?

2. Mikäli Luottokorttiyhteisö ei ole velvollinen antamaan perimistä provisioista tositetta, mikä tässä tapauksessa muodostaa kirjanpitolain edellyttämän tositteen, jonka perusteella provisio voidaan kirjata kuluksi ?

3. Mikäli Luottokorttiyhteisö ei ole velvollinen toimittamaan perimistään provisioista tositetta, onko maksupäätetositteet luettava säilytettävään tositeaineistoon (koska ainoastaan niihin vertaamalla saadaan vähennetyn provision määrä selville) ? Hakija viittaa tässä kohdin kirjanpitolautakunnan lausuntoon 1726/2004. 4. Menotositteesta tulee käydä KPL 2:5.2 §:n nojalla tuotannontekijä. Selviääkö vastaanotettu tuotannontekijä (provisio) tässä tapauksessa ainoastaan Luottokorttiyhteisön kanssa tehdystä sopimuksesta ? Toisin sanoen: voidaanko ainoastaan sopimuksen perusteella olettaa, että perityt summat ovat Luottokorttiyhteisön provisioita ? Pitääkö tällöin Luottokorttiyhteisön kanssa tehty sopimus sekä kulloinkin voimassa oleva hinnasto liittää tositeaineistoon ?

Hakija toivoo kirjanpitolautakunnan kannanottoa asiaan, jolla se katsoo olevan suuri merkitys paitsi omille asiakasyrityksilleen myös muille Luottokorttiyhteisöä käyttäville yrityksille.

Provisiotositteen puuttuminen aiheuttaa yrityksille kuukausittain huomattavasti työtä. Lisäksi perityn provision oikeellisuutta on erittäin vaikea tarkastaa.

2. Lausunnon perustelut

2.1. Kirjanpitolaki. Kirjanpitolain (1336/1997, jäljempänä KPL) 2:5 § edellyttää kirjauksen perustuvan päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman (1 mom.). Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu tuotannontekijä ja tulotositteesta luovutettu suorite (2 mom.). Tositteen, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla, mikäli se on mahdollista, maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama (3 mom.). Milloin kirjauksen perusteeksi ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta, kirjaus tulee todentaa kirjanpitovelvollisen itsensä laatiman ja asianmukaisesti varmennetun tositteen avulla (4 mom.).

KPL 4:1 § määrittelee liikevaihdon varsinaisen toiminnan myyntituotoiksi, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Liikevaihdon määritelmä perustuu neljännen yhtiöoikeudellisen direktiivin (tilinpäätösdirektiivi) 28 artiklaan.

Lain esitöissä (HE 173/1997, s. 19) todetaan vielä selventävästi, että esimerkiksi provisioiden vähentäminen liikevaihdosta ei ole direktiivien sallima menettely, vaan ne tulee esittää liiketoiminnan kuluina. Tällaisia myynnistä johtuvia kuluja ei voida myöskään käsitellä rahoituskuluina, vaikka niitä luonteeltaan myös sellaisina voidaan jossain määrin pitää.

2.2. Kirjanpitolautakunnan menetelmäyleisohje.

Kirjanpitolautakunta on 22.5.2000 antanut yleisohjeessa koneellisessa kirjanpidossa käytettävistä menetelmistä. Sen 3 luvussa (Tositeaineisto koneellisessa kirjanpidossa) tarkastellaan meno- ja tulotositteiden sisältöä ja muotoa sekä yleisellä tasolla että esimerkinomaisesti.

2.3. Kirjanpitolautakunnan aikaisemmat lausunnot.

Antamassaan lausunnossa 1726/2004 kirjanpitolautakunta katsoi, että luotto- ja pankkikorttiostoista tehdyt korttimaksutositteet, joissa on ostajan kuittaus, eivät pääsääntöisesti ole sellaista kirjanpitolaissa tarkoitettua tositeaineistoa, jota koskee erityinen säilytysvelvollisuus. Myyntitapahtuman todentaa valitun laskutusjärjestelmän mukaan esimerkiksi myyntilasku, käteismyyntitosite, kassanauha tai sähköinen tallenne. Jos kuitenkin varsinainen tulotosite on jostain syystä tietosisällöltään puutteellinen, voi korttimaksutositekin kuulua säilytysvelvollisuuden piiriin.

2.4. Kirjanpitolautakunnan kannanotto.

Kirjanpitolautakunta ei ota kantaa siihen, onko elinkeinonharjoittaja velvollinen antamaan sopimuskumppanilleen veloittamistaan palveluista tositteen. Tämä jää lautakunnan toimivallan ulkopuolelle, sillä kirjanpitolaki sääntelee ainoastaan sitä, kuinka kirjanpitovelvollisen tulee järjestää oma kirjanpitonsa. Liiketapahtuman todentavan menotositteen tulee olla ensisijaisesti maksun saajan, maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan ulkopuolisen tahon antama. Jos kirjanpitovelvolliselle ei tällaista tositetta toimiteta, on hänen viime kädessä itse laadittava sellainen.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa kyse on siitä, mitkä minimivaatimukset tulee asettaa tositteelle, joka todentaa riittävällä tavalla Luottokorttiyhteisön perimän maksukorttiprovision. Provision käsittely liikevaihtoa vähentämättömänä eränä on edellä kuvatun KPL 4:1 §:n liikevaihdon määritelmän mukaisesti välttämätöntä.

Kirjanpitolautakunta katsoo KPL 2:5 §:n sekä kyseiseen lainkohtaan perustuvan aiemman lausuntokäytäntönsä nojalla, että Luottokorttiyhteisön itse antamaan erilliseen tositteeseen on rinnastettava maksun välittäneen rahalaitoksen antama tiliote. Tällöin hakijan kuvaama viitepankkisiirto korttiyhteisön tilittämistä maksusuorituksista on samalla riittävä tosite yhteisölle maksetusta provisiosta edellyttäen, että tiliotteesta tai sen liitteestä ilmenee selkeästi veloitetun provision määrä. Jos tiliotteesta ilmenee pelkkä nettomääräinen eli provisiolla vähennetty maksusuoritus, kyseessä ei lautakunnan näkemyksen mukaan ole provisiomaksua riittävästi todentava tosite. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää, että tiliotteesta tulee ilmetä saadun nettosuorituksen lisäksi myös provision sisältävä bruttomääräinen myynti.

Jos menotosite on epätäydellinen, kirjanpitovelvollisen on pyrittävä sitä täydentämään käytettävissään olevin keinoin.

Hakijan mainitsemat asiakkaan allekirjoittamat maksupäätetositteet eivät - kuten kirjanpitolautakunnan lausunnossa 1726/2004 todettiin - ole pääsääntöisesti säilytettävää tositeaineistoa silloin, kun on kyse myyntitapahtuman todentamisesta. Säilyttämisvelvollisuuden osalta tilanne saattaa kuitenkin olla toinen, jos tällaiset tositteet ovat välttämättömiä bruttomääräisen myynnin todentamisessa edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa, jossa vain nettomaksusuoritus käy ilmi tiliotteesta tai muusta ulkopuolisen antamasta asiakirjasta. Samaa tositetta voidaan kuitenkin käyttää todentamaan useampaa liiketapahtumaa. Jos bruttomyynti on - kuten tavallista - muulla tavoin selvitettävissä, ei korttimaksutositteiden säilyttäminen ole välttämätöntä provisiomaksunkaan todentamisen kannalta.

Hakijan mainitsema Luottokorttiyhteisön kanssa tehty korttisopimus sekä

siihen liittyvä provisiohinnasto eivät lautakunnan näkemyksen mukaan riitä itsessään todentamaan yhteisön veloittamaa provisiota. Siten kyseiset asiakirjat eivät korvaa puutteellista menotositetta. Niillä on kuitenkin merkitystä kirjanpitovelvolliselle tilanteessa, jossa tämä haluaa tarkistaa tehtyjen veloitusten sopimuksenmukaisuuden.

3. Kirjanpitolautakunnan lausunto

Luottokorttiyhteisölle tai muulle vastaavalle yhteisölle maksettavat maksukorttiprovisiot tulee esittää liiketoiminnan muina kuluina niitä liikevaihdosta vähentämättä.

Liiketapahtuman todentavan menotositteen tulee olla ensisijaisesti maksun saajan, maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan ulkopuolisen tahon antama.

Jos kirjanpitovelvollisen on mahdotonta tai huomattavan vaikea saada ulkopuoliselta suoritettua maksua todentavaa tositetta, on tämän viime kädessä itse laadittava sellainen.

Hakijan kuvaama viitepankkisiirto korttiyhteisön tilittämistä maksusuorituksista on riittävä tosite yhteisölle maksetusta provisiosta edellyttäen, että tiliotteesta tai sen liitteestä ilmenee selkeästi veloitetun provision määrä.

Jos tiliotteesta ilmenee pelkkä nettomääräinen eli provisiolla vähennetty maksusuoritus, kyseessä ei ole provisiomaksua riittävästi todentava tosite. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää, että tiliotteesta ilmenee saadun nettosuorituksen lisäksi myös provision sisältävä bruttomääräinen myynti.

Luottokorttiyhteisön kanssa tehty korttisopimus sekä siihen liittyvä provisiohinnasto eivät suoraan todenna yhteisön kirjanpitovelvolliselta veloittamaa provisiota.

Asiakkaan allekirjoittamat maksupäätetositteet voidaan puolestaan katsoa säilytysvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi tositeaineistoksi sellaisessa tilanteessa, jossa bruttomääräinen myynti ei ole muulla tavoin todennettavissa.