Lausunto pienten yritysten kirjanpito- ja tilinpäätössäännösten kehittämisestä

1. Lausuntopyyntö

Työ- ja elinkeinoministeriö on 16.12.2008 pyytänyt kirjanpitolautakunnalta lausuntoa laatimastaan muistiosta, joka koskee kansallisen kirjanpitolainsäädännön kehittämistä. Muistion taustalla ovat Euroopan unionissa käynnistetyt hankkeet, joilla pyritään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen ja sitä kautta niiden kilpailukyvyn parantamiseen. Edelleen muistiossa viitataan eräisiin kotimaisessa keskustelussa esitettyihin ehdotuksiin lainsäädännön kehittämiseksi.  

Kirjanpitolautakunta lausuu asiassa seuraavaa.

2.  Yleistä

Kirjanpitolautakunta pitää kiistatta kannatettavina kaikkia niitä ehdotuksia, joilla vähennetään tarpeetonta monenkertaista raportointia eri viranomaisille ja hyödynnetään kehittyvää tietotekniikkaa entistä tehokkaammin muun muassa sähköisessä asioinnissa.

Aineellisiin kirjanpitosäännöksiin esitettäviin helpotuksiin lautakunta suhtautuu myönteisesti silloin, kun niistä yleensä aiheutuva tilinpäätösinformaation heikkeneminen on vähäistä saavutettuihin kustannussäästöihin nähden. Analyysissä on ensin määritettävä menetettävän tilinpäätösinformaation tarpeellisuus, joka on ratkaistava tapauskohtaisesti ottaen huomioon kirjanpitovelvollisen toiminnan koko ja luonne sekä sidosryhmien tiedontarve.  Jos tällainen kustannus/hyöty –analyysi puoltaa tiedon poisjättämistä, helpotus on perusteltu.

Kirjanpitolautakunta katsoo, että nykyinen kirjanpitolainsäädäntö tilinpäätösdirektiiveihin perustuvine pienyhtiöhelpotuksineen edustaa edellä mainittua ajattelutapaa. Pienellä kirjanpitovelvollisella on mahdollisuus itse valita, jättääkö se esittämättä esimerkiksi tiettyjä liitetietoja tai jättää laatimatta toimintakertomuksen. Suomessa käyttöönotetut pienyhtiöoptiot ovat lautakunnan näkemyksen mukaan valtaosin perusteltuja. Nykytilanteen ei luonnollisestikaan tarvitse olla staattinen: direktiivien toistaiseksi käyttämättömät optiot lienee vielä syytä käydä harkiten läpi ja mahdollisten tulevien uusien direktiivilievennysten hyväksymiseen sekä niiden kansalliseen käyttöönottoon tarvittaessa myötävaikuttaa.         

Lautakunnalla on se näkemys, että nykyiset kirjanpitosäännökset ovat lähtökohtaisesti toimivat eivätkä sisällä kirjanpitovelvollisen kannalta kohtuuttoman raskaita velvoitteita. Arvioitaessa kirjanpitolainsäädännön sisällöstä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa erityisesti pk-yritysten kannalta, tulee mieltää myös se, että suurin osa näiden kirjanpidosta hoidetaan ammattimaisesti käyttäen apuna kehittyneitä atk-ohjelmistoja. Suuremman rasitteen aiheuttavat yleensä välillinen ja välitön verotus sekä palkkahallinto. Kirjanpitolautakunta pitää kustannusten minimoinnissa tärkeänä, että verotusta ja kirjanpitoa lähennetään toisiinsa. Prosessi voi olla tarvittaessa molemminpuolinen, mutta vähintäänkin niiden tietoista etäännyttämistä toisistaan tulisi välttää.       

3.  Erityisiä huomioita

Mikroyritysluokan käyttöönotto

Komission ehdottaman mikroyritysluokan käyttöönotto merkitsisi sitä, että pienimmät osakeyhtiöt (sekä ne henkilöyhtiöt, joissa osakeyhtiö toimii vastuunalaisena yhtiömiehenä) jäisivät tilinpäätösdirektiivien sitovuuden ulkopuolelle. Tämä ei tarkoita sitä, että ne putoaisivat lainsäädännöllisesti tyhjän päälle. Käytännössä ne joutuisivat samaan asemaan Suomen kirjanpitolainsäädännössä kuin esimerkiksi direktiivisääntelyn ulkopuolelle jäävät osuuskunnat, säätiöt ja yhdistykset. Viimeksi mainittujakin sitovat kirjanpitolain mukaan pitkälti samat säännökset kuin osakeyhtiöitä; näillä lähinnä julkistamis-, liitetieto- ja poistosäännöt ovat tiukemmat. Ottamalla kirjanpitolakiin mikroyrityksen käsite myös pienimmät osakeyhtiöt voitaisiin vapauttaa näistä erityisvelvoitteista.  

Kirjanpitolautakunta katsoo, että esimerkiksi muistiossa esiintuotu helpotus mikroyrityksen kokorajat alittavalle osakeyhtiölle laatia lyhennetyt liitetiedot voisi olla mahdollisesti toteuttamiskelpoinen helpotus. Tällöin tulisi kuitenkin pitää huolta siitä, että ainakin yhtiön vastuut käyvät kattavasti niistä ilmi.  

Direktiivit eivät aseta tälläkään hetkellä rajoitetta sille, että muihin kirjanpitovelvollisiin kuin osakeyhtiöihin ja edellä mainittuihin erityisiin henkilöyhtiöihin sovellettaisiin huomattavasti nykyistä yksinkertaisempaakin kirjanpitosääntelyä. Toisaalta kirjanpidolle ja tilinpäätösinformaatiolle on lainsäädännössämme haluttu asettaa tietty vähimmäisvaatimus. Jos nykytilaa halutaan muuttaa erityisillä lisähelpotuksilla, ne pitäisi kohdistaa tiettyihin tarkkaan rajattuihin kirjanpitovelvollisiin, joille nykysäännökset voivat muodostua liian vaativiksi. Esimerkkinä tästä voisivat olla pienimmät aatteelliset yhdistykset, jotka eivät nauti julkisia avustuksia. 

Kassaperusteinen kirjanpito ja tilinpäätös

Kassaperusteinen kirjanpito on jo nykyisen kirjanpitolain aikana sallittua, mutta tilinpäätös on aina laadittava suoriteperusteisesti eräitä vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Kassaperusteista tilinpäätöstä laki ei sen sijaan tunne. Julkisessa keskustelussa on esitetty, että pienet osakeyhtiöt voisivat siirtyä laatimaan kassaperusteisen tilinpäätöksen. Jos direktiiveihin otetaan muistiossa kuvattu mikroyrityspoikkeus, tämä olisi periaatteessa mahdollista.  

Kirjanpitolautakunta ei kuitenkaan näe kassaperusteisen tilinpäätöksen laatimisessa syntyvän erityisiä säästöjä. Tilinpäätösinformaation kannalta tällainen tilinpäätösmuoto on varsin ongelmallinen jo esimerkiksi sen vuoksi, että se tarjoaa kirjanpitovelvolliselle mahdollisuuden manipuloida tilikauden tulosta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi viivästyttämällä laskujen maksamista. Käytännössä kassaperusteiseen tilinpäätökseen siirtyminen edellyttäisi myös merkittäviä muutoksia verolainsäädäntöön. Jos tällaisiin muutoksiin ei löydy edellytyksiä, koko hanke ei ole käytännössä toteuttamiskelpoinen.

Tilinpäätöstietojen julkisuus

Kirjanpitolautakunta pitää toimivana nykyistä julkistamiskäytäntöä, jossa pienimmätkin osakeyhtiöt julkistavat tilinpäätöksensä. Tästä hyötyvät useat sidosryhmät kuten asiakkaat ja luottotietoyhtiöt, mikä koituu välillisesti myös yhtiön eduksi. Tilinpäätöksen julkistamisvelvollisuutta on vaikea pitää kustannuskysymyksenä etenkään silloin, jos verohallituksen kautta saadaan jatkossa toimitettua automaattisesti kaupparekisteriin kaikki julkistamisvelvollisuuden piiriin kuuluva tilinpäätösaineisto.

Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuden kytkös emoyhtiön voitonjakoon

Kirjanpitolautakunta ei kannata mainitun kytköksen poistamista, sillä konsernin taloudellisen aseman arviointia voidaan pitää tärkeänä emoyhtiön voitonjaon edellytyksenä olevan maksukykyisyyden arvioinnin kannalta. Lautakunta huomauttaa edelleen, että konsernimuodossa toimiminen on kirjanpitovelvollisen itsensä valittavissa, ja että konsernirakenteita esiintyy harvoin pienillä kirjanpitovelvollisilla.  

Tilintarkastusvelvollisuuden lieventäminen

Kirjanpitolautakunta toistaa aiemmin tilintarkastuslain valmistelun eri vaiheissa toteamansa kannan siitä, että se ei kannata tilintarkastusvelvollisuuden lieventämistä yhteisöissä. Tällainen muutos on omiaan vähentämään tilinpäätösten luotettavuutta. Lautakunta viittaa tältä osiin lausuntoihinsa KILA 1720/2003 ja KILA 1784/2006.