Lausunto sijoitusrahastolain muuttamiseen liittyvistä valtiovarainministeriön asetusehdotuksista

1. Lausuntopyyntö

Valtiovarainministeriö on pyytänyt kirjanpitolautakunnalta lausuntoa ehdotuksesta asetukseksi rahastoesitteestä ja ehdotuksesta asetukseksi rahastoyhtiön tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä sijoitusrahaston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja puolivuotiskatsauksesta. Ehdotukset liittyvät 31.12.2011 voimaan tulleeseen lakiin sijoitusrahastolain muuttamisesta (1490/2011).

2. Kirjanpitolautakunnan lausunto

2.1. Seuraavassa esitettävät lausumat koskevat ehdotusta valtiovarainministeriön asetukseksi rahastoyhtiön tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä sijoitusrahaston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja puolivuotiskatsauksesta (jäljempänä ”asetus”), josta valtiovarainministeriö on sijoitusrahastolain 39.3 §:n nojalla pyytänyt lautakunnalta lausuntoa.

2.2. Kirjanpitolautakunta ehdottaa, että asetuksen 5.3 §:ään lisätään ”voitto”- käsitteen oheen ”tappio”, joka muutoin on mainittuna asetuksessa voiton rinnalla esimerkiksi tuloslaskelmakaavassa.

2.3. Kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 1:10.1 §:ssä esitetyn pääperiaatteen mukaan tuloslaskelmassa on ilmoitettava tuotto- ja kuluerät erikseen niitä toisistaan vähentämättä, jollei tuoton ja kulun yhdistäminen yhdeksi eräksi ole perusteltua oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. Tätä ns. bruttoperiaatetta olisi siten noudatettava, jollei yhdistäminen nettoeräksi ole perusteltua. Asetuksen liitteessä II esitetyssä sijoitusrahaston tuloslaskelmakaavassa käytetään lautakunnan käsityksen mukaan sekä brutto- että nettoperiaatetta. Nettoperiaatteen käytölle ei kuitenkaan esitetä erityistä perustetta. Lautakunta suosittelee bruttoperiaatteen noudattamista, jollei siitä poikkeamiselle ole perusteltuja syitä.

2.4. Kirjanpitolautakunta kiinnittää huomiota myös liitteen II tasekaavaan, jossa esitetään vastaavaa puolella johdannaissopimusten arvonnousut ja vastattavaa puolella johdannaissopimusten arvonalennukset. Kyse on kuitenkin ilmeisesti bruttoarvoista, joiden osalta vastaavaa puolelle tulisi merkittäväksi johdannaissopimusten positiiviset arvot ja vastattavaa puolelle negatiiviset arvot. Tämä menettely olisi yhdenmukainen esimerkiksi luottolaitosten tasekaavan kanssa.

2.5. Kirjanpitolautakunta toteaa yleisesti, että tietyiltä osin viittaukset luottolaitostoiminnasta annettuun lakiin (121/2007) näyttävät eräissä tapauksissa rajoittavan sitä, mistä asianomaisissa lainkohdissa säädetään, mikä voinee vaikeuttaa tulkintaa.

2.6. Toteamme vielä, että lautakunta on pitänyt finanssisektorin tilinpäätösnormeja arvioidessaan tärkeänä, että erot yleiseen kirjanpitolainsäädäntöön minimoidaan, jottei toimialasääntely tarpeettomasti eriydy. Siksi jäljelle jääville eroavaisuuksille on oltava tosiasiallinen ja selkeä toimialakohtainen peruste.