Obligaatiotermiinien arvostus ja jaksotus

1 Hakemus

Hakija (suomalainen osakeyhtiö) on - - pyytänyt kirjanpitolautakunnan lausuntoa siitä, voiko yhtiö soveltaa rahoitustarkastuksen antamaa määräystä arvopaperivälitysliikkeen tilinpäätöksestä 11.11.1994 (määräys 203.13; Dnro 14/544/94) koskien obligaatiotermiinien arvostusta ja jaksotusta seuraavasti (Määräys 203.12 Liite II):

"Varojen tai velkojen taikka position suojaamistarkoituksessa tehdyn termiinisopimuksen tilinpäätöshetken todennäköisen sulkemishinnan ja sopimuksen mukaisen hinnan erotus oikaistuna aikaisempina tilikausina kirjatuilla arvonmuutoksilla kirjataan ennen sopimuksen sulkemista tai toteuttamista tehtävässä tilinpäätöksessä tilikauden tuotoksi tai kuluksi sen määräisenä, mikä vastaa suojattujen varojen tai velkojen taikka position tilikauden tuotoksi tai kuluksi kirjattua vastakkaista arvonmuutosta. Suojattavan tase-erän tai position arvonnousun ylittävä osa termiinisopimuksen arvonalennuksesta on kuitenkin aina kirjattava kuluksi."

"Muussa kuin suojaamistarkoituksessa tehdyn korko- ja valuuttajohdannaisen termiinisopimuksen tilinpäätöshetken todennäköisen sulkemishinnan ja sopimuksen mukaisen hinnan erotus oikaistuna aikaisempina tilikausina kirjatuilla arvonmuutoksilla kirjataan ennen sopimuksen sulkemista tehtävässä tilinpäätöksessä tilikauden tuotoksi tai kuluksi."

Hakija on pankkiiriliikkeen tytäryhtiö. Pankkiiriliike on velvollinen noudattamaan rahoitustarkastuksen ohjeita ja määräyksiä. Hakija on osa konsernia, joten konsernintilinpäätös tulisi laatia kaikilta osin yhtenäisiä periaatteita noudattaen. Hakemuksen mukaan olisi suotavaa, että tytäryhtiön eli hakijan erillistilinpäätös noudattaisi samoja periaatteita.

Hakija on Suomen Pankin ja Valtiokonttorin valtuuttama valtion viitelainavelkakirjojen päämarkkinatakaaja. Muita päämarkkinatakaajia on yhdeksän. Päämarkkinatakaajana yhtiö on näin ollen velvollinen pyydettäessä antamaan sitovia osto- ja myyntihintoja. Hakija on myös Suomen Pankille antamansa sitoumuksen mukaan velvollinen antamaan sitovia osto- ja myyntitarjouksia obligaatiotermiinien osalta.

Hakemuksen mukaan yhtiön obligaatiotermiinien ja valtion velkakirjojen vuosivolyymi on yli x miljardia markkaa.

Yhtiö käsittelee valtion velkakirjalainapositiotaan (varastoaan) ja obligaatiotermiinipositiotaan yhtenä kokonaisuutena määritellessään suojautumistarpeensa. Tämä perustuu siihen näkemykseen, että valtiovelkakirjalainojen ja niitä vastaavien obligaatiotermiinien välillä vallitsee vahva korrelaatio.

Yhtiö on markkinatakaaja, ja näin ollen se antaa jatkuvasti myynti- ja ostonoteerauksia. Obligaatiotermiinejä ei ole aina lähtökohtaisesti otettu velkakirjalainaposition suojaamiseksi, vaan termiinipositio voi muodostua myös kaupankäynnin seurauksena.

Yhtiö rajaa avoimen kokonaispositionsa (sekä termiini- että velkakirjapositionsa) korkoriskin yhtiön hallituksen toimitusjohtajalle antamien valtuuksien puitteissa.

Yhtiö on tilinpäätöksessään arvostanut valtion velkakirjalainapositionsa hankintamenoon tai kirjanpitolain (KPL) 16 §:n mukaisesti todennäköiseen luovutushintaan, mikäli luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi. Obligaatiotermiinejä ei ole käsitelty suojauksena siitä syystä, että asianomaisia obligaatiotermiinejä ei ole dokumentoidusti ja yksilöidysti kohdistettu mihinkään tiettyyn velkakirjapositioon. Obligaatiotermiineistä syntyneet voitot on kirjattu KPL 6 §:n mukaisesti tuotoksi silloin kun termiini on rauennut tai silloin kun asianomainen obligaatiotermiinipositio on suljettu. Mikäli tilikauden päättyessä obligaatiotermiiniposition todennäköinen sulkemishinta on sopimushintaa alempi, on erotus kirjattu tilikauden kuluksi KPL 15 §:n

Yhtiö toimii alalla, joka luonteeltaan on lähellä rahoitustarkastuksen määritelmää pankkiiriliikkeestä ja sama kuin pankilla eli muilla päämarkkinatakaajilla. Kilpailijoiden tulokset mitataan rahoitustarkastuksen määräämällä tavalla. Kilpailijat ovat joko pankkeja, määrältään seitsemän, (tai niiden sivukonttoreita) tai pankkiiriliikkeitä (yksi). Hakemuksen mukaan erilainen kirjauskäytäntö voi olla haitta yhtiölle. Hakija kuuluu pankkiiriliikkeen konserniin, jonka konsernitilinpäätöksessä tulee noudattaa edellä mainittuja rahoitustarkastuksen määräyksiä.

Hakijan mielestä rahoitustarkastuksen määräys tältä osin antaa oikeamman kuvan yhtiön toiminnasta ja tilasta.

2 Lausunnon perustelut

Voimassa olevassa kirjanpitolaissa ei ole erityisiä säännöksiä johdannaissopimusten käsittelystä kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä. Merkityksellisin lainkohtiin kuuluvat seuraavat:

- KPL 15.1 §:n 2 kohta: "Tilinpäätökseen merkitään - - rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden tilinpäätöspäivän todennäköinen luovutushinta on sitä alempi, tämän määräisinä"

- KPL 16.1 §:n 1 ja 2 virke "Tilinpäätöksessä tilikauden tulot kirjataan tuotoiksi. Tuotoista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti enää kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset."

- KPL 16 a §: "Tuotoista vähennetään 16 a §:ssä säädetyn lisäksi ne vastaiset menot, joiden suorittamiseen kirjanpitovelvollinen on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin ne vastaiset menetykset, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä."

Kirjanpitolain perusteluissa (HE 111/1992 vp, s. 19-21) on esitetty pääsäännöt johdannaissopimusten käsittelystä. Näiden varovaisuuden periaatteeseen nojautuvien sääntöjen mukaan johdannaissopimusten arvostus ja jaksotus tilinpäätöksessä toteutetaan seuraavasti:

- Tietyn tase-erän tai kassavirran suojaamiseksi (suojaamistarkoituksessa) tehdyt johdannaissopimukset arvostetaan sopimuskohtaisesti tilinpäätöspäivän arvoon. "Sopimuksen arvonmuutoksesta otetaan kuitenkin huomioon oikaisueränä määrä, joka vastaa suojattavasta tase- tai muusta erästä kirjattua vastakkaismerkkistä muutosta. Näin suojattavan tase- tai muun erän arvonmuutokset kompensoituvat eikä tulosvaikutusta synny. Suojaamistarkoituksessa tehdyn sopimuksen tappio otetaan kuitenkin huomioon täysimääräisenä."

- Myös muussa kuin suojaamistarkoituksessa hankittu johdannaissopimus arvostetaan tilinpäätöspäivän arvoon. Realisoitumaton tappio kirjataan täysimääräisesti, kun taas realisoitumatonta arvonnousua ei voida kirjata ennen kuin sopimus suljetaan, raukeaa tai toteutetaan. Jos johdannaissopimuksella aikaansaatu positio on katettu vastaavalla, mutta vastakkaissuuntaisella sopimuksella, voidaan tällaisesta sopimusparista syntyvä tappio kirjata nettomääräisesti.

Kirjanpitolautakunta ei ole antanut ohjeita joukkovelkakirjaan tai muuhun arvopaperiin perustuvan johdannaissopimuksen käsittelystä.

Hakemuksessa tarkoitetut joukkovelkakirjat ja niihin perustuvat termiinisopimukset korreloivat hinnanmuodostukseltaan keskenään siten, että joukkovelkakirjan markkinahinnan muutosta vastaa termiinin vastakkainen hinnanmuutos. Siten joukkovelkakirjojen hinnan vaihtelusta johtuvaa riskiä voidaan vähentää termiinisopimusten avulla.

Tämän johdosta kirjanpitolautakunta katsoo, että kirjanpitovelvollisen omistamia joukkovelkakirjoja (velkakirjapositiota) ja tätä positiota suojaavia termiinisopimuksia on ensisijaisesti käsiteltävä hyvään kirjanpitotapaan kuuluvan sisältö ennen muotoa -periaatteen mukaisesti yhtenä kokonaisuutena tilinpäätöksessä.

Rahoitustarkastuksen määräys vastaa edellä sanottua. Tämän mukaisesti velkakirjaposition suojaamistarkoituksessa tehdyn termiinisopimuksen tilinpäätöshetken todennäköisen sulkemishinnan ja sopimuksen mukaisen hinnan erotus oikaistuna aikaisempina tilikausilla kirjatuilla arvonmuutoksilla kirjataan ennen sopimuksen sulkemista, toteuttamista tai raukeamista tehtävässä tilinpäätöksessä tilikauden tuotoksi tai kuluksi sen määräisenä, mikä vastaa velkakirjaposition tilikauden tuotoksi tai kuluksi kirjattua vastakkaista arvonmuutosta. Suojattavan velkakirjaposition arvonnousun ylittävä osa termiinisopimuksen arvonalennuksesta on kuitenkin aina kirjattava kuluksi.

Esitetty menettely on varovaisuus-periaatteen mukainen, sillä suojaamistarkoituksessa tehtyjen termiinisopimusten arvonnousua ei voida kirjata suuremmaksi tuotoksi kuin mitä on suojatun velkakirjaposition vastakkainen arvonmuutos, joka puolestaan on kirjattava kuluksi. Toisaalta tilinpäätöshetken realisoitumaton tappio termiinisopimuksista kirjataan kuluksi myös siltä osin, joka ylittää suojattavan velkakirjaposition tilinpäätöshetken markkina-arvon perusteella lasketun arvonnousun.

Toisaalta kirjanpitolautakunta katsoo, ettei varovaisuus-periaate salli muuten kuin suojaamistarkoituksessa tehtyjen termiinisopimusten käsittelyä rahoitustarkastuksen määräyksessä esitetyllä tavalla. Termiinisopimuksia voidaan käsitellä yhtenäisenä kokonaisuutena (termiinipositiona), mutta arvostuksessa on noudatettava KPL 15 §:ää siten, että jos tilikauden päättyessä termiiniposition todennäköinen sulkemishinta on sopimushintaa alempi, erotus kirjataan kuluksi.

3 Kirjanpitolautakunnan lausunto

Hakija voi menetellä kirjanpidossaan ja tilinpäätöksessään hakemuksessa tarkoitetun rahoitustarkastuksen määräyksen mukaisesti suojaamistarkoituksessa tehtyjen termiinisopimusten osalta. Muuten kuin suojaamistarkoituksessa tehtyjä termiinisopimuksia voidaan myös käsitellä yhtenäisenä kokonaisuutena (termiinipositiona), mutta arvostuksessa on noudatettava kirjanpitolain 15 §:ää siten, että jos tilikauden päättyessä termiiniposition todennäköinen sulkemishinta on sopimushintaa alempi, erotus kirjataan kuluksi.