Oikeudenhaltijoiden puolesta vastaanotetun kertakorvauksen käsittelystä yhdistyksen kirjanpidossa

1. Hakemus

Hakija (- - -) on yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on valvoa ja edistää taiteilijoiden oikeuksia, joista säädetään tekijänoikeuslain-säädännössä, sekä edistää taiteen kehittämisen yleisiä edellytyksiä.  Asiakassopimustensa nojalla hakija edustaa noin 2200 suomalaista kuvataiteen oikeudenhaltijaa. Hakemuksesta ilmenee seuraava.

Oikeudenhaltija-asiakas luovuttaa sopimuksella hakijalle oikeuden valvoa teostensa tekijänoikeuslain tarkoittamaa käyttöä. Sen, missä laajuudessa oikeuksien valvonta käytännössä tapahtuu, päättää yhdistyksen kokous. Korvaukset asiakkaille tilitetään yhdistyksen kokouksen päättämän tilityssäännön mukaan.

Hakija sekä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ja Kansallisgalleria ovat solmineet sopimuksen, jolla Kansallisgallerian kokoelmissa oleva kotimainen taide avautuu Kansallisgallerian ns. virtuaaligalleriaan internetiin. Yksittäiset oikeudenhaltijat eivät ole tämän sopimuksen osapuolia.

Sopimuksen mukainen teosten käyttölupa on voimassa kyseisten taiteilijoiden osalta tekijänoikeudellisen suoja-ajan loppuun saakka. Luvan piirissä on sekä elävien että kuolleiden taiteilijoiden teoksia. Oikeudenhaltijoita on yhteensä runsaat 900. Sopimus on tehty tekijänoikeuslain 16 d §:n (404/1961) sopimuslisenssin puitteissa. Hakijalla on kyseiseen lainkohtaan liittyvä OKM:n myöntämä hyväksymispäätös museon kokoelmissa olevien teosten lisensiointiin. Myönnetty lupa kattaa näin ollen hakijan  oikeudenhaltija-asiakkaiden lisäksi järjestöön kuulumattomien oikeudenhaltijoiden oikeudet. Hakijan hyväksymispäätös kattaa kuvataiteen teokset ja taidevalokuvat.

Sopimuksella OKM on maksanut hakijalle kertakorvauksen edelleen oikeudenhaltijoille tilitettäväksi. Sopimuksen mukaan hakijan tulee huolehtia siitä, että korvaukset tulevat tilitetyiksi edelleen korvauksiin oikeutetuille. Korvausten maksamisessa tulee noudattaa yhtäläisiä ja tasapuolisia perusteita kaikkien sopimuksen piiriin kuuluvien osalta. Tilitykset voidaan sopimuksen mukaan jaksottaa useamman vuoden ajalle.

Ennen sopimuksen syntymistä hakija on vuosina 2012-2014 lisensioinut Kansallisgallerialle noin 200 oikeudenhaltijan teosten käytön virtuaaligalleriassa vuosisopimuksilla. Sopimus tehtiin vuosittain ja korvaukset tilitettiin oikeudenhaltijoille vuosittain hakijan tilityssäännön mukaisesti. Korvaukset käsiteltiin hakijan kirjanpidossa vuosituottoina.

Hakijan mukaan sopimus, jolla käyttöoikeuksia luovutetaan museolle suurella kertakorvauksella tekijänoikeudellisen suoja-ajan loppuun asti, on monessa suhteessa ainutlaatuinen. Vastaavaa sopimusta ei ole tehty aikaisemmin.

Hakija pyytää kirjanpitolautakunnan lausuntoa seuraavassa kysymyksessä:

Mikäli yhdistyksen vuosikokous päättää sopimuksen mukaisen korvauksen tilittämisestä taiteilijoille useamman vuoden ajalle jaksotettuna, voidaanko korvaussummasta muodostaa yhdistyksen kirjanpidossa omakatteinen tai muuten määrätarkoitukseen sidottu rahasto?

2. Kirjanpitolautakunnan lausunto

2.1. Lausunnon rajaus. Kirjanpitolautakunta rajaa lausuntonsa hakemusasian kirjanpidolliseen käsittelyyn. Yhdistysoikeudelliset kysymykset eivät kuulu lautakunnan toimialaan.  Lautakunta perustaa kannanottonsa hakemuksessa esitettyyn selvitykseen. 

2.2. Säännökset. Kirjanpitolain (1336/1997) 5:1.1 § edellyttää tilikauden tulojen kirjataan tuotoiksi tuloslaskelmaan. Kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 2:6.3 §:ssä on puolestaan velvoitettu aatteellinen yhteisö ja säätiö ilmoittamaan taseessaan erikseen sellaiset varat tai sellainen pääoma, joiden käyttöä on rajoitettu erityismääräyksin.

2.3. Erityismääräysten perusteella taseeseen erikseen merkityn pääoman tunnusmerkistöstä. Tavanomaisesti yhdistysten ja säätiöiden taseeseen erikseen rahastoiduissa pääomissa on kyse niiden haltuun luovutettujen varojen käyttämisestä tiettyä määrätarkoitusta varten. Varat on voitu saada lahjoituksena taikka esimerkiksi testamentin nojalla. Näille varoille on ominaista, ettei ole etukäteen tiedossa, kenelle ja miten niitä tullaan myöhemmin suorittamaan; niiden osalta ei ole olemassa velkasuhteen perustavaa sitoumusta taikka sopimusta suhteessa kolmansiin tahoihin. Siten kolmansilla tahoilla ei yleensä voida katsoa olevan minkäänlaista saamisoikeutta tällaisiin varoihin. Pikemminkin varojen vallitsijan päätöksiä niiden käytöstä ohjaa yleensä melko yleisluontoinen ilmaisu varojen ja niiden tuoton käyttötarkoituksesta. Yhdistysten ja säätiöiden vastaanottamista lahjoituksista ja testamenteista on voitu muodostaa ns. sidottuja rahastoja, jos ja kun luovuttajat ovat täten tahtonsa ilmaisseet. Yleinen kirjanpitoteoria ja kirjanpitolaki suhtautuvat kielteisesti vastikkeellisten saantojen rahastointiin. 

2.4. Arviointi. Oikeudenhaltijoiden teosten käyttöluvasta hakijan vastaanottama kertakorvaus on sopimuksen mukaan tilitettävä edelleen korvauksiin oikeutetuille. Siten vastaanotetut varat eivät ole yhdistyksen varoja, vaan ne kuuluvat oikeudenhaltijoille. Oikeudenhaltijoilla on siten saamisoikeus sopimuksen perusteella hakijalla suoritettuihin varoihin. Hakijan kannalta ne ovat läpikulkuerän luonteinen erä, joka tilitetään edelleen oikeudenhaltijoille. Edellä todetun perusteella ja ottaen erityisesti huomioon, että kyse on yksittäisille oikeudenhaltijoille kuuluvista varoista, jotka on yhtenä eränä vastaanotettu, hakijayhdistyksen kannalta on kyse ennemmin velan luontoisesta kuin oman pääoman luonteisesta erästä.

2.5. Päätelmät.  Hakemuksessa esitetyn selvityksen ja kohdassa 2.4. todetun perusteella kirjanpitolautakunnan käsityksenä on, ettei ole perusteita muodostaa saadusta kertakorvauksesta hakijayhdistyksen tilinpäätökseen omakatteista tai muuten määrätarkoitukseen sidottua rahastoa, vaan saatu korvaus tulee merkitä yhdistyksen tilinpäätökseen velaksi oikeudenhaltijoille. Velasta seuraavalla tilikaudella maksuun erääntyvä määrä merkitään lyhytaikaisiin velkoihin ja myöhemmin erääntyvä määrä pitkäaikaisiin velkoihin.