Päätös koskien poikkeuslupaa erillisen tilinpäätöksen laatimiseen yhdistyksen sidotuista rahastoista

1. Hakemus

Hakija ( - - - ) on suomalainen rekisteröity yhdistys, jolle kirjanpitolautakunta on 30.9.1996 myöntänyt luvan antaa vuosilta 1996-2005 yhdistyksen hallinnoimista ( - - - ) -rahastoista tilinpäätösinformaation erillisen tilinpäätöksen avulla (KILA 1423/1996).

Edellytyksenä tälle on ollut, että hakijan omassa tuloslaskelmassa esitetään rahastojen tuotot ja kulut tai tulos ja sen taseessa esitetään rahastojen varat, velat, oma pääoma ja tulos omina nimikkeinään ja mikäli rahastojen erillinen tilinpäätös liitetään hakijan tilinpäätökseen. Lautakunta on aiemmin myöntänyt hakijalle vastaavan luvan vuosina 1974, 1981 ja 1986 antamissaan päätöksissä.

Hakija pyytää lupaa laatia päätöksen 1423/1996 mukaisesti edellä mainituista rahastoistaan erilliset tilinpäätökset myös vuosilta 2006-2015. 2.

Päätöksen perustelut

2.1. Määrätarkoituksiin sidotut rahastot.

Aatteellisilla yhteisöillä ja säätiöillä on toisinaan hallinnoitavina rahastoja, joiden pääoman tai tämän tuoton käyttö on erityismääräyksin - yleensä lahjakirjan tai testamentin muodossa - rajoitettu. Tällaiset määrätarkoituksiin sidotut rahastot jaetaan yleensä kahteen ryhmään: a) omakatteisiin rahastoihin eli ns. epäitsenäisiin säätiöihin ja b) muihin käyttötarkoitukseltaan sidottuihin rahastoihin. Omakatteisille rahastoille ominainen piirre on, että niitä on hoidettava erillään yhteisön tai säätiön muista varoista. Jälkimmäisessä rahastotyypissä varojen käyttötarkoitus on tavalla tai toisella rajattu. Nämä rahastojen erityispiirteet vaikuttavat siihen, että niitä koskeva erillisinformaatiovaatimus on tilinpäätöksissä yleensä tavallista suurempi.

2.2. Kirjanpitolaki.

Kirjanpitolain (1336/1997, jäljempänä KPL) 8:2.2 §:ssä säädetään kirjanpitolautakunnan poikkeuslupavaltuuksista yksilöidysti ja tyhjentävästi. Tuoreimman lainmuutoksen (L 1304/2004) myötä lautakunnan poikkeuslupavaltuudet ovat supistuneet koskemaan kirjanpitoaineiston tilapäisen säilyttämistä ulkomailla tietyissä tapauksissa (KPL 2:9.1 §), tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisaikaa (KPL 3:6 §) sekä konsernitilinpäätökseen yhdistettävän suomalaisen tytäryrityksen ja emoyrityksen tilikauden yhtäläisyyttä.

Yllä kuvatusta luettelosta voidaan havaita, että mahdolliset poikkeukset eivät koske miltään osin tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laajuutta tai sisältöä.

Tilanne oli toinen hakijalle aiemmin myönnettyjen poikkeuslupapäätösten antoaikana. Mainitun lainmuutoksen yhteydessä, joka tuli voimaan 31.12.2004, lautakunnalta kuitenkin poistettiin oikeus myöntää määräaikaisia poikkeuksia tuloslaskelman ja taseen laatimisessa noudatettavista kaavoista, liitetiedoista sekä toimintakertomuksen tarkemmasta sisällöstä.

Edellä mainitun perusteella kirjanpitolautakunta toteaa, että sillä ei ole toimivaltaa myöntää poikkeuslupaa hakijan kuvaamassa tilanteessa.

Hakijan mahdollisuus ja toisaalta myös velvollisuus antaa epäitsenäisistä rahastoista yksityiskohtaisempaa tilinpäätösinformaatiota määräytyy yksinomaan kirjanpitolain ja sitä alemman asteisten säädösten nojalla.

2.3. Kirjanpitoasetus. Kirjanpitoasetuksen (1339/1997, jäljempänä KPA)
1:3.1 § sisältää aatteellisen yhteisön ja säätiön tuloslaskelmakaavan. Kuhunkin ryhmään kuuluvat tuotot ja kulut on esitettävä riittävästi eriteltyinä tuloslaskelmassa tai sen liitteenä (KPA 1:3.3 §).

Kirjanpitoasetus velvoittaa antamaan määrätarkoituksiin sidotuista rahastoista erillistä informaatiota tilinpäätöksissä. KPA 1:6.4 § velvoittaa aatteellisen yhteisön ja säätiön ilmoittamaan taseessa erikseen sellaiset varat tai sellaisen pääoman, joiden käyttöä on rajoitettu erityismääräyksin. Omana ryhmänään taseessa on myös ilmoitettava erillään hoidettavat varat (KPA 1:6.5 §). Jälkimmäistä momenttia sovelletaan omakatteisiin rahastoihin ja edellistä muihin sidottuihin rahastoihin.

Kirjanpitolautakunta viittaa myös tässä yhteydessä vuoden 1973 kirjanpitolain voimassaoloaikana antamaansa julkistettuun lausuntoon KILA 1334/1995, jossa on otettu kantaa omakatteisten rahastojen varojen ja pääomien sekä sisäisten erien ilmoittamiseen taseessa ja tuloslaskelmassa.

Tätä lausuntoa voidaan jatkossakin soveltaa ottaen kuitenkin huomioon, että siinä esitettyjen säädösviittausten osalta sovelletaan nykyisiä samansisältöisiä säännöksiä.

Edelleen lautakunta viittaa tuoreempaan lausuntoonsa KILA 1694/2002, jossa se lausui säätiöiden hallinnoimien, muiden kuin lakisääteisten rahastojen kirjanpitokäsittelystä. Lausunnon mukaan tällaisiin rahastoihin voidaan siirtää varoja ainoastaan tilikauden ylijäämästä säätiön asianomaisen hallintoelimen päätöksin. Rahastosiirto ei tapahdu siten tapahdu tulosta rasittaen vaan pelkästään taseen sisäisenä siirtona.

2.4. Vapaaehtoinen lisäinformaatio. Kirjanpitolainsäädäntö ei myöskään aseta estettä sille, että aatteellinen yhteisö tai säätiö antaa tilinpäätöksen liitetietona tai toimintakertomuksessa hallinnoimistaan määrätarkoituksiin sidotuista rahastoista enemmän taloudellista informaatiota kuin nimenomaiset säännökset tai oikea ja riittävä kuva edellyttävät. Siten esimerkiksi tilinpäätöksen liitetietona tai toimintakertomuksen osana voidaan esittää tällaisten rahastojen erilliset tilinpäätökset.

3. Kirjanpitolautakunnan päätös

Kirjanpitolautakunnalla ei ole voimassa olevan lain mukaista toimivaltaa myöntää poikkeuslupaa hakemuksessa tarkoitettuja rahastoja käsittävien erillistilinpäätösten laatimista varten. Tämän johdosta lautakunta jättää hakemuksen tutkimatta.

Tähän päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta (Kirjanpitolaki

1336/1997, 8 luku 2 § 8 mom.).