Pitkävaikutteisten menojen aktivoiminen
- Numero
- 1579
1 Hakemus
Hakija
(--) on --liiton työntekijä ja vastuussa mm. -- toiminnasta, jossa on rekisterissä -- aktiivinuorta ja lisäksi toiminnassa on n. -- heidän vanhempaansa ja ohjaajaansa.
Vuosi 1999 on toiminnan --juhlavuosi. Toiminnan vauhdittamiseksi ja lisätulojen saamiseksi on tehty uusia tehostamistoimia yli -- mk:n edestä vuonna 1998. Siitä on syntynyt noin -- mk:n tappio vuodelle 1998. Hakijan mukaan hänen hankkimansa selvitykset osoittavat, että edellä esitettyjen syiden vuoksi tappio olisi ollut siirrettävissä kirjanpitolain 5 luvun mukaan menojen aktivointeina vuoden 1999 puolelle. Hakijan työnantaja ei ole tätä hyväksynyt, vaan halusi tappion kirjautuvan vuoden 1998 tilinpäätökseen.
Vuoden 1999 budjettiin oli hakijan mukaan varattu -- mk tämän tappion hoitamiseen. Hakija on pitänyt kunniakysymyksenä, ettei tappiota kirjata vuodelle 1998, vaan menojen aktivointina vuodelle 1999 Näkemyseron vuoksi vuoden 1999 toiminta on vaarantumassa.
Hakija toivoo saavansa yksityishenkilönä kirjanpitolautakunnan lausunnon.
2 Lausunnon perustelut
2.1 Kirjanpitolautakunnan oikeus antaa lausuntoja
Kirjanpitolain (30.12.1997/1336) 8 luvun 2 §:ssä säädetään kirjanpitolautakunnasta. Lautakunta voi antaa "viranomaisten, elinkeinonharjoittajien tai kuntien järjestön taikka kirjanpitovelvollisen hakemuksesta ohjeita ja lausuntoja" kirjanpitolain soveltamisesta.
Koska kysymys ei ole hakijan omasta kirjanpidosta ja koska hakemus ei toisaalta sisällä yksityiskohtaista selvitystä siinä tarkoitetuista menoista, kirjanpitolautakunta antaa yleisen lausunnon hakemuksessa tarkoitettujen menojen aktivoimisedellytyksistä.
2.2 Menojen jaksottaminen kirjanpitolain mukaan
Kirjanpitolain 5 luvun 1 §:n mukaan
"tilikauden tulot merkitään tuotoiksi tuloslaskelmaan. Tuotoista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti enää kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset. Muut menot saadaan aktivoida sen mukaan kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään."
5 luvun 7-10 §:ssä on säännökset perustamismenojen, kehittämismenojen, liikearvon, pääoma-alennuksen ja lainan liikkeellelaskumenojen jaksottamisesta. Saman luvun 11 §:n mukaan "jos muita
kuin 7-10 §:ssä tarkoitettuja pitkävaikutteisia menoja on aktivoitu, ne on poistettava suunnitelman mukaan enintään viiden vuoden kuluessa, jollei tätä pitempää poistoaikaa, enintään 20 vuotta, voida erityisestä syystä pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena.".
Saman luvun 5-6 §:ssä on säännökset käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden hankintamenon jaksottamisesta.
Kirjanpitolain 5 luvun 1 § vastaa vuoden 1973 kirjanpitolain (10.8.1973/655) 16 §:ää (23.12.1992/1572). Sen perusteluissa todetaan menojen jaksottamisesta seuraavaa (HE 111, 1972 vp, s. 19):
"Menojen tuloja kerryttävään vaikutukseen liittyy etukäteen arvostellen yleensä epävarmuutta. Kirjanpitovelvollisen omilla käsityksillä, suunnitelmilla ja odotuksilla on käytännössä huomattava merkitys menoja jaksotettaessa. Kirjanpidossa noudatettavasta varovaisuuden periaatteesta johtuu, että useat menot kuten myynnin menot, yleishallinnon menot kirjataan suoriteperusteen nojalla suoraan kuluiksi. Sama koskee yleensä perustutkimukseen liittyviä menoja. Säännöksessä esiintyvä sanonta niitä vastaavaa tuloa on tulkittava siten, että menoa on kirjattava kuluksi ainakin siinä määrin kuin siitä ei odoteta kertyväksi vähintään menon suuruista tuloa.- -"
2.3 Kirjanpitolautakunnan aikaisemmat kannanotot
Kirjanpitolautakunta on suhtautunut pidättyvästi tiettyjen menojen aktivoimista koskevien yksityiskohtaisten lausuntojen antamiseen ja on antanut lähinnä yleisiä aktivoimisedellytyksiä koskevia lausuntoja. Mm. lausunnossa 1998/1334 todetaan aktivointiedellytysten olevan kulloiseenkin tilanteeseen liittyviä näyttökysymyksiä.
2.4 Kirjanpitolautakunnan kannanotto
Kirjanpitolautakunta toteaa, että muiden menojen kuin käyttö- ja vaihto-omaisuuden hankintamenon aktivoimista koskevat säännökset kirjanpitolaissa ovat tahdonvaltaisia, ts menot "saadaan" aktivoida, mikäli ne täyttävät aktivointiedellytykset. Suoriteperusteen mukaista kuluksi kirjaamista on näin ollen aina pidettävä hyvän kirjanpitotavan ja kirjanpitolain 3 §:ssä tarkoitetun varovaisuuden periaatteen mukaisena. Varovaisuutta korostetaan myös kyseisen lainkohdan perusteluissa.
Aktivointiedellytysten olemassaolo ja liiketapahtumien merkityksellisyyden arviointi ovat kulloiseenkin tilanteeseen liittyviä näyttökysymyksiä, joihin kirjanpitolautakunta ei ota kantaa. Pitkävaikutteisten menojen aktivoinnin ehdoton edellytys on niihin perustuva vastainen tulonodotus. Muut hakemuksessa mainitut perusteet eivät vaikuta aktivoimisedellytyksiin. Tilinpäätöstä laatiessaan kirjanpitovelvollisen on selvitettävä ja dokumentoitava niiden tulonodotusten olemassaolo, joihin pitkävaikutteisen menon aktivointi perustuu.
Mikäli tilikaudella on maksettu etukäteen tulevana tilikautena toteutuvia menoja, ne merkitään taseeseen luonteensa mukaisesti siirtosaamisiin tai ennakkomaksuihin.
Poistot aktivoiduista pitkävaikutteisista menoista tulee kirjanpitolautakunnan suunnitelman mukaisia poistoja koskevan yleisohjeen (31.5.1993) kohdan 2.2.1 mukaan aloittaa heti menojen syntymistilikautena. Poistojen aloittamista voidaan ainoastaan poikkeustapauksissa lykätä siihen tilikauteen, jona menoista ennakoidaan alkavan kertyä tuloja. Tällöin edellytetään kohtuullista varmuutta vastaisuudessa kertyvien tulojen riittävyydestä aktivoitujen pitkävaikutteisten menojen kattamiseen.
3 Kirjanpitolautakunnan lausunto
Kirjanpitolautakunnan lausunto on tarkoitettu periaatteelliseksi kannanotoksi pitkävaikutteisen menon aktivoimisesta. Lautakunta katsoo, että suoriteperusteen mukaista muun pitkävaikutteisen menon kuluksi kirjaamista on aina pidettävä hyvän kirjanpitotavan mukaisena.
Aktivointiedellytysten olemassaolo ja liiketapahtumien merkityksellisyyden arviointi ovat kulloiseenkin tilanteeseen liittyviä näyttökysymyksiä, joihin kirjanpitolautakunta ei ota kantaa. Pitkävaikutteisten menojen aktivoinnin ehdoton edellytys on niihin perustuva vastainen tulonodotus.
Kirjanpitolautakunta katsoo, että tilinpäätöstä laatiessaan kirjanpitovelvollisen on selvitettävä ja dokumentoitava niiden tulonodotusten olemassaolo, joihin pitkävaikutteisen menon aktivointi perustuu.
Poistot aktivoiduista pitkävaikutteisista menoista tulee aloittaa heti menojen syntymistilikautena. Poikkeustapauksissa poistojen aloittamista voidaan lykätä siihen tilikauteen, jona menoista ennakoidaan alkavan kertyä tuloja. Poistojen lykkääminen edellyttää kohtuullista varmuutta vastaisuudessa kertyvien tulojen riittävyydestä aktivoitujen pitkävaikutteisten menojen kattamiseen.