Numero 

2100

Asiasanat

Säätiö. Avustus. Oma pääoma. Sidottu rahasto.

1. Hakemus

Hakija (--, jäljempänä ”Hakija”) pyytää lausuntoa siitä, voiko säätiö kirjata jäljempänä kuvatuin käyttörajoituksin asunto-osakkeiden hankintaan saadut investointiavustukset omaan pääomaan ”asuntojen hankintarahastoon” vai tuleeko säätiön vähentää saatujen avustusten osuus hankittujen asunto-osakkeiden hankintamenosta?

Hakemuksensa taustaksi Hakija esittää muun muassa seuraavaa:

Hakija on yleishyödyllinen säätiö, jonka sääntöjen mukaisena tarkoituksena on mm. tukea hankalassa tilanteessa olevien ihmisten asunnon saamista. Hakija saa avustuksia julkisilta tahoilta toiminnan tukemiseksi. 

Avustukset, joiden käsittelyyn haetaan lausuntoa, ovat luonteeltaan investointiavustuksia. Avustusten käyttötarkoituksena on hankkia tukiasuntoja ihmisille, joiden on vaikeaa saada asuntoa. Avustuksella voidaan kattaa osa hankittavan kohteen kustannuksista. Avustuksella hankittuihin asuntoihin (asunto-osakkeisiin) liittyy 20 vuoden käyttörajoitus, jonka aikana asuntoja ei saa käyttää pysyvästi muussa, kuin avustuspäätöksen mukaisessa käytössä, eikä asuntojen omistus- tai hallintaoikeutta saa luovuttaa toiselle.

Hakija on kirjanpidossaan käyttänyt koko toiminnan ajan samaa kirjausperiaatetta avustusten osalta. Jos avustus on saatu yksittäisten asunto-osakkeiden hankintaan, avustus on esitetty tuloslaskelmassa saatuna avustuksena ja vastaavasti siirtona omaan pääomaan ”asuntojen hankintarahastoon”, eli avustuksen kirjaamisen tulosvaikutus on nolla.

Hakijan käsityksen mukaan asuntojen hankintarahasto on sidotun rahaston luonteinen ja siksi investointiavustusten nykyinen kirjauskäsittely on perusteltu. Hakijan käsityksen mukaan investointiavustuksen käyttöä on rajattu siten, että sidotun rahaston kirjausedellytykset ovat olemassa, kuten KILAn lausunnossa 1969/2017.

2. Säännökset

Kirjanpitoasetuksen (1339/1997; KPA) 1:6.4:n mukaan ”Aatteellisen yhteisön ja säätiön taseessa on ilmoitettava erikseen sellainen pääoma, jonka käyttöä on rajoitettu erityismääräyksin (sidottu rahasto). Liitetietona tulee esittää sidotun rahaston pääoman katteena olevien varojen käyttö sekä rahaston tuotot, kulut, varat ja velat samoin kuin tiedot rahaston pääomasta ja sen muutoksista, jolleivat ne käy ilmi tuloslaskelmasta tai taseesta. Vastaavat tiedot on annettava myös säätiön ja sen konserniin kuuluvien yritysten ja sidotun rahaston välisten liiketoimista. Jos sidottuja rahastoja on lukuisia, saadaan edellä tässä momentissa tarkoitetut tiedot, rahastojen pääomamääriä lukuun ottamatta, esittää koostettuina tavalla, jossa olennaiset seikat käyvät ilmi koostamisesta huolimatta.”

3. Kirjanpitolautakunnan aikaisemmat kannanotot

3.1 Kirjanpitolautakunnan lausunto sidotun rahaston esittämisestä säätiön tilinpäätöksessä 9.5.2017 (KILA 1969/2017)

Tapauksessa oli kyse julkisoikeudellisesta säätiöstä, jonka kirjanpitolautakunnan lausunnon mukaan tulee muodostaa lahjoitusvaroista omakatteinen taikka sidottu rahasto sen osoittamiseksi, että niiden käyttöä on rajattu sitoumuksella lahjoittajaa kohtaan, kun varainhankintakampanjassa tiettyjen lahjoitustuottojen osalta säätiö on sitoutunut siihen, että saatuja varoja sinänsä ei käytetä - ainoastaan niiden tuotto käytetään säätiön tarkoituksen toteuttamiseen.

3.2 Kirjanpitolautakunnan lausunnot aatteellisten yhteisöjen ja säätiöiden avustusten kirjaaminen, varausten ja rahastosiirtojen tekeminen 28.4.1986 (KILA 836/1986) ja aatteellisten yhteisöjen ja säätiöiden saamien avustusten kirjaaminen 8.11.1983 (KILA 666/1983)

Tapauksessa (KILA 666/1983) kirjanpitolautakunnalta pyydettiin lausuntoa mm. siitä, onko oikein kirjata investointiluonteiseen menoon saatu hankekohtainen erityisavustus investoinnin hankintamenon vähennykseksi vastaamaan avustuksen myöntäjän osuutta hankintamenosta. Kirjanpitolautakunta totesi lausunnossaan, että ” ”[i]nvestointimenojen kattamiseen saatu avustus voidaan menonsiirtona kirjata investoinnin hankintamenon vähennykseksi”.

Lausunnossaan (KILA 836/1986) kirjanpitolautakunta viittasi perusteluissaan edellä mainittuun lausuntoon ja lausui: ” säätiön, joka on kirjannut saamansa investointiavustuksen menonsiirtona käyttöomaisuuteen kuuluvan hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi, on olennaisuuden periaatetta noudattaen merkittävä taseeseen tai sen liitteeseen kyseisen käyttöomaisuuden koko hankintameno ja siitä investointiavustuksella katettu määrä.”  Lisäksi lausunnon perusteluissa todettiin, että kyseiset avustukset eivät ole pääomansijoituksia, joten kirjanpitolainsäädännön mukainen ulkoisten rahoitusmuotojen jako omaan ja vieraaseen pääomaan ei koske niitä.

Kummassakaan tapauksista kyse ei ollut investointiavustusten käytön rajoituksista.

3.3 Kirjanpitolautakunnan lausunto määrätarkoitukseen saadun pääomasijoituksen kirjaamisesta 16.2.2010 (KILA 1848/2010)

Tapauksessa (KILA 1848/2010) kirjanpitolautakunnalta pyydettiin lausuntoa mm. siitä, onko hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjata määrätarkoitukseen saatu pääomasijoitus vähentämään kyseisellä sijoituksella rahoitetun investoinnin hankintamenoa. Taustatietojen perusteella erityistarkoitukseen rakennettujen viemärien rakentamisen rahoittaminen oli päätetty toteuttaa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosijoituksena. Kysymyksessä olleiden liittymäviemärien rakentamisen rahoittamiseen liittyvän pääomasijoituksen käsittelyn kannalta ratkaisevaa oli se määrämuoto, millaisena pääomapanoksena rahoitus on hakijayhtiöön päätetty sijoittaa. Kirjanpitolautakunta totesi kannanotossaan, että ”liittymäviemärien rahoitus on toteutettu SVOP-rahastoon tehtynä oman pääoman ehtoisena vastikkeettomana sijoituksena. Kyse ei siis ole investointiavustuksesta.”

Kannanotossa todetaan lisäksi, että ”tämä pääomasijoitus merkitään OYL:n tarkoittamin tavoin taseen SVOP-rahaston lisäykseksi. Investoinnin hankintameno vastaavasti aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi KPL 5.5:stä ilmenevän vaatimuksen mukaisesti. Mikäli kyseessä olisi avustus, voitaisiin investoinnin hankintamenoa vähentää avustuksen määrällä”

4. Lausunto

Kirjanpitolautakunnan käsityksen mukaan säätiön saamat investointiavustukset ovat luonteeltaan pääomasijoituksia, joiden käyttöä on rajoitettu, mikäli avustusta ei ole tarkoitettu yhden tai useamman yksilöidyn asunto-osakkeen hankintaan. Lautakunta katsoo, että hakemuksessa tarkoitetun investointiavustuksen käyttöä on rajoitettu siten, että aiempaa lausuntoa KILA 1969/2017 voidaan soveltaa tässä tapauksessa. Hyvän kirjanpitotavan mukaista on, että saadut avustukset, joihin liittyy hakemuksessa tarkoitetut käyttörajoitukset, kirjataan KPA 1:6.4:ssa tarkoitettuun sidottuun rahastoon, joka kuuluu omaan pääomaan.

Jos taas säätiön saama avustus olisi tarkoitettu yhden tai useamman yksilöidyn asunto-osakkeen hankintaan, se ei olisi pääomasijoituksen kaltainen. Avustus tulisi tällöin vähennettäväksi menonsiirtona asianomaisen asunto-osakkeen hankintamenosta.