Tappioista syntyneen laskennallisen verosaamisen merkitsemisestä taseeseen

Tämä lausunto on julkistettavaksi tarkoitettu lyhennelmä, jossa hakemuksessa kuvattua yhtiötä koskevaa informaatiota on erityisesti numeroaineiston osalta supistettu.

1. Hakemus

Rahoitustarkastus (jäljempänä hakija) on arvopaperimarkkinalain noudattamista valvoessaan perehtynyt julkisesti kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseenlaskijan (A Oyj) osavuosikatsaukseen. Hakija haluaa selvittää, onko osavuosikatsaus laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti ja antaako se oikean ja riittävän kuvan liikkeeseenlaskijan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta arvopaperimarkkinalain 2:5.4 §:n mukaisesti.

Hakija kuvaa yksityiskohtaisesti A Oyj-konsernin rakennetta ja siinä vuonna 2001 toteutettua yritysjärjestelyä. A Oyj -konsernin kasvu oli edellisenä tilikautena ollut voimakasta, mutta tulos oli jäänyt selvästi tappiolliseksi. Myös emoyhtiön toiminta kyseisellä ja tätä edeltävällä tilikaudella oli ollut tappiollista.

A Oyj julkisti tilikautta 2001 koskevan osavuosikatsauksen sekä virallisena että pro forma -muotoisena. Pro forma -tiedot oli osavuosikatsauksen mukaan laadittu siten, että pro forma -tuloslaskelma kuvaa konsernin tulosta sellaisena kuin, jos tilikauden aikana toteutettu yritysjärjestelyt olisi toteutettu tilikauden alussa. Myytyjen tytäryhtiöiden tuloslaskelmat oli jätetty pro forma -laskelmien ulkopuolelle.

Tarkastelukauden pro forma -budjetin liiketulos oli ollut voitollinen, mutta toteutuma edelleen raskaasti tappiollinen. Virallisessa osavuosikatsauksessa liiketulos oli vielä astetta huonompi. Osavuosikatsauksessa A Oyj oli uskonut liiketuloksen kääntyvän positiiviseksi lopputilikauden aikana. Hakija puolestaan oli katsonut vuoden 2001 budjetin kokonaisuudessaan huomattavan ylioptimistiseksi ja kyseenalaistanut sen käytön konsernin tulevaisuuden ennustamisessa. A Oyj:n johto oli vastauksessaan hakijalle todennut nykyisen kulurakenteen keventävän kustannuksia, mutta todennut hakijalle toisaalta, että yrityksen toimialalla tulevan tuloskehityksen ennustaminen oli erityisen vaikeaa.

A Oyj oli kirjannut viralliseen osavuosikatsaukseensa tuloslaskelman tuloveroihin sekä taseeseen laskennallisen verosaamisen yhtiön kotipaikan verovirastolta saadun ennakkotiedon jälkeen. Ennakkotieto liittyi A Oyj-konsernin käynnissä olevista yritysjärjestelyistä aiheutuviin tappioihin. Kaiken kaikkiaan A Oyj:llä oli hakijan saaman selvityksen mukaan vahvistettuja tappioita näihin tappiohin verrattuna useampikertainen määrä. Osavuosikatsauksen laskentaperiaatteissa kerrotun mukaan näiden tappioiden perusteella kirjattu laskennallinen verosaaminen perustuu yhtiön ennakoidun tuloksen muodostumiseen tulevien vuosien aikana, erityisesti seuraavan kahden vuoden aikana. Hakija katsoo tehdyn A Oyj:n tekemän verosaamiskirjauksen olennaiseksi konsernin tuloksen ja pääoman kannalta. Hakija katsoo edelleen kirjanpitolain 5:18 §:n ja kirjanpitolautakunnan laskennallisia verovelkoja ja -saamisia koskevan yleisohjeen perusteella, ettei A Oyj ole kyennut osoittamaan riittävää näyttöä siitä, että se kykenisi hyödyntämään

tulevaisuudessa mainitun saamisen.

Hakija pyytää kirjanpitolautakunnan lausuntoa siitä, onko hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjata merkittävä, vahvistetuista tappioista syntyvä laskennallinen verosaaminen yrityksen tulokseen ja taseeseen, silloin kun yhtiö on lähimenneisyydessä ollut huomattavan tappiollinen ja kun tuloksen ennustaminen on yrityksen toimialalla ja erityisesti kyseisessä yrityksessä vaikeaa.

Kysymys on hakijan mielestä Suomen arvopaperimarkkinoiden kannalta merkittävä, koska viime vuosina listautuneita vastaavanlaisia yritysjärjestelyjä toteuttaneita A Oyj:n toimialan alan yrityksiä on huomattava määrä.

2. Lausunnon perustelut

2.1. Lausunnon rajaus.

Kirjanpitolautakunta ei ota lausunnossaan kantaa hakemuksessa mainitun yrityksen ilmoittaman tappioihin perustuvan laskennallisen verosaamiskirjauksen määrään.

2.2. Kirjanpitolaki. Kirjanpitolain (1336/1997; jäljempänä myös KPL) 5:18 §:n mukaan tuottojen ja niitä vastaavien veronalaisten tulojen samoin kuin kulujen ja niitä vastaavien verotuksessa vähennyskelpoisten menojen jaksotuseroista johtuvat laskennalliset verovelat ja -saamiset saadaan erityistä varovaisuutta noudattaen merkitä omana eränään tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Lainkohdan perusteluissa (HE 173/1997, s. 28) todetaan verotuksessa vahvistettujen tappioiden olevan varsinaisiin ajoituseroihin rinnastettava erä. Tappioiden vähentämisestä tulevaisuudessa saatavaa verohyötyä vastaavat saamiset tulisi perustelujen mukaan pääsääntöisesti merkitä taseeseen silloin, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy niin paljon verotettavaa tuloa, että tappiot voidaan käyttää hyväksi.

2.3 Kirjanpitoasetus. Kirjanpitoasetuksen (1339/1997, jäljempänä myös KPA) 2:6.1 §:n 1 kohdan mukaan liitetietona on esitettävä laskennalliset verovelat ja -saamiset, jos ne ovat olennaisia eikä niitä ole merkitty taseeseen. Saman pykälän 2 momentin perusteella pienet kirjanpitovelvolliset (ts. KPL 3:9.2 §:n rajat täyttävät) on vapautettu tästä liitetietovaatimuksesta.

2.4. Kirjanpitolautakunnan yleisohjeet. Kirjanpitolautakunta on 11.1.1999 antanut yleisohjeen laskennallisista veroveloista ja saamisista. Yleisohjeen kohdassa 7.2 käsitellään laskennallisen verosaamisen merkitsemistä taseeseen kirjanpitolaissa edellytetyn erityisen varovaisuuden pohjalta. Lähtökohtaisesti on aina otettava huomioon se, pystytäänkö laskennallinen verohyöty todennäköisesti käyttämään hyväksi.

Yleisohjeessa on viitattu IAS 12-standardin laskennallisten verosaamisten kirjaamista koskevaan pääsääntöön (IAS 12.34), joka kuuluu seuraavasti: "Laskennallinen verosaaminen kirjataan käyttämättömistä verotuksellisista tappioista sekä käyttämättömistä verotukseen liittyvistä hyvityksistä ja muista vähennyksistä siihen määrään asti, kuin tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot sekä käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset ja muut vähennykset voidaan hyödyntää".

IAS 12.35 edellyttää laskennallisen verosaamisen kirjaukselta edelleen, että yrityksellä on riittävästi vähennyskelpoisia väliaikaisia (jaksotus- tai IAS-laskentatapaa sovellettaessa tiettyjä muita arvostus-) eroja tai muuta vakuuttavaa näyttöä siitä, että syntyy riittävästi verotettavaa tuloa, josta vahvistetut tappiot voidaan vähentää. IAS 12.36 edellyttää kirjausta harkittaessa myös tappion aiheuttaneen syyn tunnistamista ja sen toistumisen todennäköisyyden sekä käytössä olevien verosuunnittelukeinojen arvioimista.

Kirjanpitolautakunta toteaa yleisohjeessaan edelleen, että vahvistetuista tappioista syntyvän laskennallisen verosaamisen merkitsemiselle taseeseen on ankarammat ehdot kuin muille laskennallisille verosaamiselle. Riittävänä näyttönä lautakunta pitää esimerkiksi riittävän hyvin perusteltuja ja realistisia budjetteja tai muita suunnittelulaskelmia, jotka osoittavat tarpeeksi suuren verotettavan tulon syntymistä lähitulevaisuudessa.

2.5. Kirjanpitolautakunnan kannanotto. Laskennallinen verosaaminen tulee KPA 2:6.1 §:n nojalla ilmoittaa tilinpäätöksen liitetietona, mikäli se on olennainen, eikä kyseessä ole ns. pieni kirjanpitovelvollinen. Tällaisen saamisen merkitseminen omana eränään taseeseen on valinnainen esittämistapa, jossa on KPL 5:18 §:n mukaan noudatettava erityistä varovaisuutta. Edellä viitatussa yleisohjeessaan kirjanpitolautakunta on todennut, että vastaavaa varovaisuutta on myös noudatettava liitetietoja laadittaessa. Liitetietona esitetään siten lähtökohtaisesti samat luvut, jotka voitaisiin merkitä taseeseen.

Laskennallisia verosaamisia arvioitaessa on aina otettava huomioon se, pystytäänkö laskennallinen verohyöty todennäköisesti käyttämään hyväksi. Käytännössä tämä edellyttää, että yrityksellä on käytettävissään vastaava määrä laskennallisia verovelkoja tai sille syntyy tulevaisuudessa riittävä määrä veronalaista tuloa. Tilinpäätöksissä sovellettava yritystoiminnan jatkuvuusperiaate (going concern -periaate) pitää sisällään sen olettamuksen, että toiminta on pidemmällä aikavälillä kannattavaa. Toisaalta varovaisuuden periaate edellyttää ottamaan huomioon sen vaihtoehdon, että liiketoiminnalla ei pystytä kerryttämään riittävästi verotettavaa tuloa sinä aikana, jolloin laskennallinen verohyöty voidaan voimassaolevien verosäännösten mukaan hyödyntää.

Kun kyse on vahvistettuihin tappioihin perustuvista laskennallisista verosaamisista, erityisen varovaisuuden vaatimus korostuu vieläkin voimakkaammin. Verosaamisten merkitseminen taseeseen edellyttää kirjanpitovelvolliselta perusteltua näyttöä ennen kaikkea siitä, että yritykselle voidaan odottaa syntyvän lähitulevaisuudessa verotettavaa tuloa aikana, jolloin vahvistetut tappiot voidaan käyttää. Näytön tulee lähtökohtaisesti pohjautua budjettiin tai muuhun vastaavaan suunnittelulaskelmaan. Vastaavasti kirjanpitovelvollisen on pystyttävä erittelemään toteutuneiden tappioiden syyt ja niiden uusiutumisen todennäköisyys.

Edellä mainitussa yleisohjeessaan kirjanpitolautakunta on painottanut sitä, että oletuksen tulevan toiminnan tuloksellisuudesta tulee perustua riittävän hyvin perusteltuihin ja realistisiin budjetteihin tai muihin suunnittelulaskelmiin. Tulevien tulojen ja tappioiden uusiutumisen arviointi edellyttää toimialakohtaiset näkymät huomioon ottaen kyseisen yrityksen toiminnan riittävää arviointia realistiselta pohjalta ajanjaksolta, joka ulottuu riittävän pitkälle tulevaisuuteen. Tulosbudjettien ja muiden suunnittelulaskelmien oikeellisuuden arvioinnissa on huomiota kiinnitettävä myös yrityksen budjetointijärjestelmän tasoon. Tasoarvioinnissa voidaan suuntaa-antavana kriteerinä pitää yrityksen lähimenneisyyden budjettien toteutumisastetta.

Toimialoilla, jotka ovat voimakkaassa kasvu- tai taantumavaiheessa, on toiminnan tuloksellisuuden ennustaminen vaikeaa. Tämä koskee etenkin ns. uusien toimialojen yrityksiä, joiden voimakkaan alkukasvuvaiheen tappiollisuuden uskotaan kompensoituvan toiminnan tulevalla kannattavuudella, jolloin myös vahvistetut tappiot voitaisiin hyödyntää. Verosaamisten tasekirjauksessa noudatettava erityisen varovaisuuden periaate edellyttää kuitenkin, että tällaisten kirjausten pohjana olevat tuotto-odotukset ovat vastaavasti erityisen hyvin perusteltuja.

Hakijan kuvaamassa tapauksessa mainitun osakeyhtiön (A Oyj) ja sen muodostaman konsernin toiminta on ollut huomattavan tappiollista sekä tilikaudella 2000 että vuonna 2001 osavuosikatsauksen tarkasteluajanjaksolta. Toiminnan tappiollisuuteen on ilmeisestikin vaikuttanut paitsi A Oyj:n voimakas kasvu, mutta myös yhtiön toimialalla tapahtunut jyrkkä taantuma. Hakija on kiinnittänyt huomiota siihen, että A Oyj:n pro forma -budjetti ajalta 2001 on osoittautunut ylioptimistiseksi toteutumaan nähden.

Kirjanpitolautakunta katsoo, että verosaamiskirjaus voidaan periaatteessa perustaa muiden edellytysten täyttyessä myös sitovaan veroviranomaisen ennakkopäätökseen. Verosaamiskirjauksen tekemiselle jo osavuosikatsaukseen sisältyvässä välitilinpäätöksessä ei myöskään ole estettä, mikäli kirjausedellytykset muuten täyttyvät.

Hakemuksessa mainitun yhtiön toimialan nykyinen suhdannevaihe, toiminnan viimeaikainen tappiollisuus sekä hakijan esilletuomat yhtiön tulosbudjetointiin liittyvät ongelmat antavat kuitenkin aiheen olettaa, etteivät tällaiselle kirjaukselle asetetut varsin ankarat edellytykset ole täyttyneet välitilinpäätöksen laatimishetkellä. Lautakunta katsoo, että esitetyn aineiston pohjalta laskennallisen verosaamisen merkitseminen taseeseen ei ole tässä tapauksessa ollut kirjanpitolaissa edellytetyn erityisen varovaisuuden periaatteen mukaista.

3. Kirjanpitolautakunnan lausunto

Vahvistetuista tai vahvistettavista tappioista syntyvän laskennallisen verosaamisen kirjaamisessa taseeseen on noudatettava erityistä varovaisuutta. Kirjauksen edellytyksiä arvioitaessa on aina otettava huomioon se, pystytäänkö vahvistetuista tappioista saatava laskennallinen verohyöty todennäköisesti käyttämään hyväksi. Tämä edellyttää yritykseltä vahvistettuja tappioita vastaavaa määrää verotettavaa tuloa aikana, jolloin tappio voidaan vähentää. Riittävänä näyttönä voidaan pitää riittävän hyvin perusteltuja budjetteja tai muita suunnittelulaskelmia, jotka osoittavat tarpeeksi suuren verotettavan tulon syntymistä lähitulevaisuudessa. Verosaamiskirjauksen tekemiselle jo välitilinpäätöksessä ei ole estettä, mikäli kirjausedellytykset muuten täyttyvät.

Kirjanpitolautakunta katsoo esitetyn aineiston perusteella, että hakemuksessa kuvatussa tilanteessa laskennallisen verosaamisen merkitsemisessä taseeseen ei ole noudatettu KPL 5:18 §:ssä edellytettyä erityistä varovaisuutta.