2030

1. Hakemus

Hakija (- - -) pyytää lausuntoa pitkäaikaisen käyttöomaisuuden poistojen kirjanpitokäsittelystä tilanteessa, jossa kirjanpitovelvollinen soveltaa yhdenkertaista maksuperusteista kirjanpitoa. Hakija kysyy, 

• voiko pitkäaikaista käyttöomaisuutta vähentää kirjanpitovelvollisen poistoina yhdenkertaisessa maksuperusteisessa kirjanpidossa, joka ei sisällä tasetta, jos hyödykkeen taloudellinen käyttöikä on yli 3 vuotta.
• voiko se käyttää esimerkiksi yksittäistä kalustotiliä yli 3 vuoden hankintojen (yrityksen autojen, työkoneiden ja muun suuremman kaluston) kirjaamiseen, tehden niistä vuosittaiset 25 % menojäännöspoistot, ilman että muodostuu varsinaista tasetta. 
• onko mahdollista käyttää yksittäistä lainatiliä yrityslainan kirjaamiseen ilman, että muodostuu varsinaista tasetta.
• antavatko edellä mainitut tilit sekä menojäännöksen poisto yksityisen elinkeinonharjoittajan veroilmoituksella riittävän tarkan ja oikean kuvan kirjanpidosta.

2. Johdanto

2.1. Kirjanpitolautakunta perustaa vastauksensa yksinomaan kirjanpito-oikeudellisiin näkökohtiin. Lautakunta ei siten ota kantaa vero-oikeudellisiin kysymyksiin taikka muita lakeja koskeviin velvoitteisiin.

2.2. Luonnollisia henkilöitä koskevat poikkeukset kirjanpitovelvollisuudesta. Kirjanpitolain (1336/1997, ”KPL”) 1:1a.2 § sallii siinä säädettyjen raja-arvojen alittuessa liike- tai ammattitoimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön pitävän yhdenkertaista kirjanpitoa. Niin ikään tämän on mahdollista jättää tilinpäätöksensä laatimatta (KPL 1:1a.3 §).  Kuitenkin luonnollinen henkilö on aina velvollinen noudattamaan, mitä muualla laissa tai sen nojalla on säädetty tai määrätty hänen kirjanpidollisista velvollisuuksistaan, jos hänen harjoittamansa ammatti- tai liiketoiminta edellyttää toimilupaa tai se on muuten säädetty viranomaisen valvonnan alaiseksi (KPL 1:1a.4 §). 

3. Lausunto

3.1. Arvostus- ja jaksotussäännösten noudattaminen tilanteessa, jossa kirjanpitovelvollinen soveltaa yhdenkertaista kirjanpitoa. KPL 5 luku arvostus- ja jaksotussäännöksistä ei sisällä poikkeuksia luonnolliselle henkilölle edes silloin, kun tämä soveltaa yhdenkertaista kirjanpitoa. Ottaen vielä huomioon tavoitteen arvostus- ja jaksotussäännösten johdonmukaisesta soveltamisesta, joka on riippumaton noudatetusta kirjanpitotavasta, kirjanpitolautakunta toteaa, että luonnollisen henkilön yhdenkertaiseen kirjanpitoon perustuvassa tuloksenlaskennassa soveltuvat KPL 5 luvun yleiset periaatteet. 

3.2. Poistosäännösten soveltaminen silloin, kun luonnollisen henkilön on laadittava tilinpäätös. Mitä tulee KPL 5:5 §:n velvoitteeseen poistojen tekemisestä suunnitelmallisesti ja tästä velvollisuudesta KPL 5:12 §:ssä säädettyyn poikkeusmahdollisuuteen, lautakunta toteaa, että silloin, kun luonnollisen henkilön on laadittava KPL 3:1.1 §:n tarkoittama tilinpäätös KPL 1:a.3 §:n mukaisten raja-arvojen ylittymisen vuoksi,  pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen hankintameno tulee poistaa vaikutusaikanaan.  KPL 3:1.1 §:n tarkoittama tilinpäätös laaditaan aina täydellisenä eli käsittäen lainkohdassa mainitut laskelmat eli tuloslaskelman ohella taseen sekä liitetiedot.

3.3. Poistosäännösten soveltaminen tilanteessa, jossa luonnollisella henkilöllä ei ole velvollisuutta tilinpäätöksen laatimiseen. Edellä 3.2 kohdassa todettu poistojen tekemisestä soveltuu myös yhdenkertaista kirjanpitoa noudattavan luonnollisen henkilön omaehtoiseen tilikauden tuloksen laskentaan silloinkin, kun tällä ei ole velvollisuutta KPL 3:1.1 §:n mukaisen tilinpäätöksen laatimiseen. Tässä tilanteessa lautakunta katsoo hyvän kirjanpitotavan (KPL 1:3 §) mukaiseksi, että KPL 5:5 §:n tarkoittamista useana tilikautena tuloa tuottavista hyödykkeistä pidetään kirjanpitoaineistoon sisällytettävänä laskelmana seurantaa, josta ilmenee hankintameno sekä tilikausikohtaiset muutokset hyödykekohtaisesti.   

3.4. Yrityslainan käsittely yksinkertaisessa kirjanpidossa. Edellä 3.3 kohdassa todettu soveltuu myös hakijan kysymykseen yrityslainan kirjaamiseen ilman, että muodostuisi varsinaista tasetta. Hyvän kirjanpitotavan mukaista on sisällyttää kirjanpitoaineistoon laskelma lainaa koskevista muutoksista tilikausikohtaisesti. 

3.5. Suhde verotuksesta seuraaviin tietovaatimuksiin. Yhdenkertaisenkin kirjanpidon käytännön järjestämisessä on merkityksellistä verovelvoitteiden täyttämiseksi edellytettyjen tietojen tuottaminen. Kirjausketjuvaatimuksen (KPL 2:6 §) myötä liiketapahtumien, tositteiden ja kirjausten yhteys mahdollisten osakirjanpitojen kautta pääkirjanpitoon ja siitä tilinpäätökseen on oltava vaikeuksitta todettavissa kumpaankin suuntaan; tämä vaatimus ulottuu myös viranomaiselle määräajoin tehtävää ilmoitukseen, joka on tarpeen esimerkiksi arvonlisäverotusta tai tuloverotusta varten. Edellä kohdissa 3.2. ja 3.3. tarkoitetuista useana tilikautena tuloa tuottavista hyödykkeistä on siten järjestettävä kirjausketjuvaatimuksen mukaiset erittelyt täyttävä seuranta esimerkiksi omilla hyödykekohtaisilla pääkirjatileillä. Tällaisten hyödykkeiden käsittely ainoastaan yhdellä koontitilillä eli ilman mahdollisuutta hyödykekohtaiseen seurantaan ei ole hyvän kirjanpitotavan mukaista. 

3.6. Kahdenkertaisen kirjanpidon ensisijaisuus. Kirjanpitovelvollinen voi halutessaan aina soveltaa kahdenkertaista kirjanpitoa. Kun luonnollisen henkilön toiminta muodostuu laajuudeltaan sellaiseksi, että toimintaan sitoutuu merkittäviä KPL 5:5 §:n tarkoittaman aktivoimisvelvoitteen piiriin kuuluvia useampana tilikautena tuloa tuot-tavia aineellisia hyödykkeitä sekä vähäistä suurempia velkaeriä, on tarkoituksenmukaista siirtyä noudattamaan kahdenkertaista kirjanpitoa viranomaisten ja muiden sidosryhmien informaatiotarpeiden varmistamiseksi. 

3.7. Suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen (16.10.2007) kohdassa 11.4.1 käsitellään pienen kirjanpitovelvollisen poistosuunnitelmaa, mistä voidaan saada johtoa myös yhdenkertaista kirjanpitoa varten: 

Pienten kirjanpitovelvollisten saattaa olla informaation taloudellisen tuottamisen periaatteen näkökulmasta perusteltua mukauttaa suunnitelmapoistot verotuspoistojen kanssa, jos menetelmä täyttää olennaisuuden ja varovaisuuden periaatteiden vaatimukset. [..]

Jos pieni kirjanpitovelvollinen on päättänyt käyttää koneiden ja kaluston poisto-laskennassa (verotuksessa kaluston kohdalla sovellettavaa) menojäännöspoistomenetelmää, poistot lasketaan poistosuunnitelman mukaisesti yhtenä eränä menojäännöksestä. Hyödykekohtainen poistosuunnitelma on kuitenkin laadittava hyödykkeille, joiden taloudellinen pitoaika on huomattavasti muita hyödykkeitä pidempi ja hankintamenot muodostavat olennaisen osan kirjanpitovelvollisen pysyvien vastaavien kirjanpitoarvosta.