Yksityisen henkilön kirjanpitovelvollisuudesta

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 25.2.2003 0.00
Tiedote 1697
Numero
1697

1. Hakemus

Hakija ( - - - ) on kokopäivätöissä oleva yksityishenkilö, joka yksityisasunnossaan maalaa harrastusmielessä vuosittain 5-10 taulua. Hakija on pitänyt vuoden 2002 lopulla ensimmäisen myyntinäyttelyn, jossa hän myi neljä taulua keskimäärin 120 euron kappalehintaan. Kun tästä summasta vähennetään kehystämiskulut, jää tuottoa noin 100 euroa taululta. Jatkossa hakija arvioi myyvänsä 5-10 taulua vuodessa.

Hakija ei pidä itseään taidemaalauksessa erityistä ammattitaitoa omaavana, vaan korostaa olevansa vain harrastaja. Toiminta ei ole ollut jatkuvaa, sillä on ollut vuosia, jolloin yhtään taulua ei ole tehty tai myyty. Hänellä ei myöskään ole ollut maalaustoimintaa varten kiinteää toimipaikkaa siten, että olisi jokin erityinen ateljeetila. Myyntinäyttely oli pidetty muualla kuin hakijan asunnossa.

Hakija pyytää kirjanpitolautakunnalta lausuntoa siitä, onko kuvatun laajuinen toiminta katsottavaksi sellaiseksi liike- tai ammattitoiminaksi, josta seuraa kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisuus.

2. Lausunnon perustelut

2.1. Kirjanpitovelvollisuus. Kirjanpitolain (1336/1997) 1:1.1 §:n nojalla jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on tästä toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Lain perusteluissa (hallituksen esitys 173/1997 vp., s. 8) korostetaan, että kirjanpitovelvollisuus määräytyy pääsääntöisesti toiminnan laadun, liiketoiminnan harjoittamisen, eikä esimerkiksi kirjanpitovelvollisen juridisen muodon perusteella.

2.2. Kirjanpitolautakunnan aikaisemmat lausunnot. Kirjanpitolautakunnan lausunnossa KILA 7/1974 elokuvateatterin toimintaa pidettiin liiketoimintana. Elokuvateatterin palveluksessa ei ollut ulkopuolista henkilökuntaa ja sen vuoden myynti oli noin 23.000 mk.

Lausunnossa KILA 996/1988 pidettiin liiketoimintana henkilön harjoittamaa ajoneuvojen myyntiä ja einesten välitystä. Toiminta tapahtui ilman ulkopuolisia työntekijöitä ja ilman erillistä liikettä tai konttoria kotoa käsin. Varaston arvo oli noin 40.000 - 100.000 mk ja kahdeksan kuukauden liikevaihto yli 200.000 mk. Ansion saaminen perustui olennaiselta osin vaihto-omaisuuden hankkimiseen ja myymiseen, tuotantovälineistä aiheutui riski ja henkilökohtaisella ammattitaidolla ei ollut ratkaisevaa merkitystä ansion kannalta.

Lausunnon KILA 1275/1994 mukaan liiketoiminta on ansaintatarkoituksessa tapahtuvaa jatkuvaksi tarkoitettua tuotanto- tai palvelutoimintaa, jossa liiketoimintaa harjoittava yksikkö toimii tuotannontekijä-, suorite- ja rahoitusmarkkinoiden ympäröimänä. Liiketoiminnan ansio kertyy viime kädessä voittona tai ylijäämänä, ja siihen liittyy olennaisesti myös riski. Ammattitoiminta eroaa liiketoiminnasta lähinnä siten, että siinä käytettävä organisaatio on suppea ja tuotantovälineiden osuus vähäinen. Onko kyseessä liike- vai ammattitoiminta, on ratkaistava kulloinkin erikseen toiminnan yksilöllisten piirteiden perusteella. Esimerkiksi vähittäiskauppa on yleensä liiketoimintaa.

Lausunnossa KILA 1630/2000 yksityishenkilö ei ollut harjoittamastaan arvopaperi- ja -osuuskaupasta kirjanpitovelvollinen. Enimmillään vuotuinen arvopapereiden myynti oli yli 6.000.000 mk, ja myynti- ja ostotapahtumia oli yli 90 vuodessa. Kirjanpitolautakunta katsoi, että liiketoiminnan tunnusmerkkien toteutumista on arvioitava kokonaisuutena kussakin tapauksessa. Tässä tapauksessa toiminta ei edellyttänyt tuotantovälineiden hankkimista eikä niistä siten aiheutunut riskiä. Henkilöllä ei ollut toimitiloja, toiminimeä ja todellista asiakaskuntaa. Toiminta ei suuntautunut ulospäin ja siltä puuttuivat näin liiketoiminnalle tyypilliset ulkoiset tunnusmerkit. Voitontavoittelu, toiminnan jatkuvuus, siihen sitoutunut pääoma ja kauppatapahtumien määrä osoittivat aktiivisuutta, mutta eivät tehneet toiminnasta liiketoimintaa.

Lausunnossa KILA 1663/2001 yksityishenkilön katsottiin harjoittaneen liiketoimintaa, kun hän oli useamman vuoden ajan ostanut autoja autoliikkeestä ja myynyt niitä eteenpäin ansaintatarkoituksessa myyntimäärien ollessa keskimäärin 1-2 autoa kuukaudessa. Henkilö oli aktiivisesti tavoitellut asiakaskuntaa lehti-ilmoitusten välityksellä sekä etsinyt ja välittänyt ajoneuvoja asiakkaille näiden toivomusten mukaan. Kirjanpitolautakunta katsoi toimintaan liittyvän selkeän taloudellisen riskin

2.3. Kirjanpitolautakunnan kannanotto.

Kirjanpitolaki sen paremmin kuin lain esityötkään eivät suoranaisesti määrittele liike- ja ammattitoiminnan käsitteiden sisältöä. KPL 1:1 §:n perusteluissa esitetty lausuma kirjanpitovelvollisen juridisen muodon vaikuttamattomuudesta viittaa kuitenkin siihen, ettei kirjanpitovelvollisuutta tule tulkita muodollisten kriteerien perusteella. Kirjanpitolautakunta on lausunnoissaan korostanut, että liike- ja ammattitoiminnan tunnusmerkkien toteutumista on arvioitava kokonaisuutena kussakin tapauksessa erikseen toiminnan yksilöllisten piirteiden perusteella. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että liiketoimintaan verrattuna ammattitoiminnassa taloudellinen riski on yleensä vähäisempi ja toisaalta sen harjoittajan henkilökohtainen ammattitaito korostuneempi.

Erityistä merkitystä ei ole sillä, pitääkö henkilö itse toimintaansa ammattimaisena vai pelkästään harrastuksen luonteisena.

Sekä liike- että ammattitoimintaa voidaan harjoittaa myös kokopäivätoimen ohella, eikä siihen tosiasiallisesti käytetyllä ajalla yleensä voida katsoa olevan kovin suurta painoarvoa kokonaisarvioinnissa.

Taidemaalaus on tyypillisesti toimintaa, jossa rajanveto on tehtävä lähinnä ammattitoiminnan ja harrastustoiminnan välillä. Siinä tekijän henkilökohtainen ammattitaito on ratkaisevassa asemassa. Samoin taloudellinen riski jää pieneksi, sillä teoksen valmistuskustannukset ovat yleensä vähäiset myyntihintaan nähden. Myyntinäyttelyiden pitäminen on osoitus toiminnan suuntautumisesta ulospäin, mutta ei toisaalta itsessään riitä tekemään toiminnasta ammattimaista. Myös toteutuneelta myynniltä tulee edellyttää tiettyä volyymiä, joka määräytyy myytyjen taulujen lukumäärän ja keskimääräisen kappalehinnan perusteella. Jos molemmat jäävät vähäiseksi, ei toimintaa yleensä voida katsoa ammattimaiseksi.

Kirjanpitolautakunta katsoo, että hakemuksessa kuvattua taulujen myyntitoimintaa ei esitetyn laajuisena voida katsoa KPL 1:1 §:ssä tarkoitetuksi liike- tai ammattitoiminnaksi. Hakija ei siten ole kirjanpitovelvollinen.

3. Kirjanpitolautakunnan lausunto

Hakemuksessa kuvattua taulujen myyntitoimintaa ei esitetyn laajuisena voida katsoa KPL 1:1 §:ssä tarkoitetuksi liike- tai ammattitoiminnaksi. Hakija ei siten ole kirjanpitovelvollinen.