Yritysjärjestelyssä sovellettava kirjausmenettely

1 Hakemus

1.1 Hakijan taustatiedot

Hakija (--) on ---teollisuuden alalla maailmanlaajuista toimintaa harjoittavan konsernin emoyhtiö. --- Konsernin toiminnan painopiste on Euroopassa ja erityisesti Euroopan Unionin alueella toimivissa tytäryhtiöissä. ---

1.2. Suunniteltu järjestely

Hakija suunnittelee ---toimialaansa koskevia yritysjärjestelytoimenpiteitä yhdessä kokonaan omistamansa suomalaisen tytäryhtiön kanssa. Yritysjärjestely olisi kaksivaiheinen osakevaihto-operaatio, jossa hakija hankkisi ensin samalla alalla toimivan yrityksen konsernin liiketoimintakokonaisuutta täydentämään. Hankittava yritys olisi Euroopan Unioniin kuuluvassa valtiossa toimiva yhtiö A tytäryhtiöineen. Yritysjärjestelyssä hakija hankkisi yhtiö A:n osakekannan ja antaisi vastikkeeksi A-yhtiön omistajille liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeitaan. Toisena vaiheena yritysjärjestelyssä hakija luovuttaisi hankkimansa A-yhtiön osakkeet osakevaihdossa kokonaan omistamalleen tytäryritykselle tämän liikkeeseen laskemia uusia osakkeita vastaan.

Yritysjärjestelyn kohteena olevan yrityksen osakkeiden yrityskauppaneuvotteluissa todetut osakkeiden käypä arvo ja kohdeyhtiön oma pääoma on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa yritysjärjestelykaaviossa, jossa vaihe vaiheelta esitetään suoritettavat operaatiot.

Hakijan tarkoituksena on kirjata taseeseensa yritysjärjestelyssä hankittavan A-yhtiön osakkeet niiden käypää arvoa alempaan arvoon eli hankittavan yhtiön (A) oman pääoman nettoarvoa vastaavaan arvoon. Hankittavista osakkeista vastikkeeksi annettavat hakijan osakkeet on tarkoitus kirjata hakijan kirjanpitoon samasta oman pääoman nettoarvoa vastaavasta summasta osakepääomaksi annettujen osakkeiden vasta-arvoa (aik. nimellisarvoa) vastaavalta osin ja muilta osin ylikurssirahastoon. Tämä kirjaamistapa johtaa siihen, ettei hakijan konsernitaseeseen muodostu konserniliikearvoa osakevaihdossa hankittujen osakkeiden osalta.

Liitteenä olevassa yritysjärjestelykaaviossa esitetään lisäksi yksinkertaistettuna konsolidointikirjaukset hakijan konsernitilinpäätöksessä yritysjärjestelytoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen havainnollistamaan hakemuksessa esitettyjen kirjausperiaatteiden vaikutusta.

Suunniteltujen yritysjärjestelytoimenpiteiden tarkoituksena on hakijan mukaan vastata elinkeinoverolaissa (24.6.1968/360) tarkoitettua osakevaihtoa, josta EVL:n 52 f-pykälässä (29.12.1995/1733) todetaan, ettei osakevaihtoa pidetä verotuksessa luovutuksena ja vaihdossa vastaanotettujen osakkeiden hankintamenona pidetään luovutettujen osakkeiden verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa.

Hakijan käsityksen mukaan elinkeinoverolaissa, osakeyhtiölaissa (29.9.1978/734) tai kirjanpitolaissa (30.12.1997/1336, jäljempänä myös KPL) ei sen sijaan sanota mitään siitä, mihin arvoon tässä tapauksessa tulee kirjata hakijan hankkimat A-yhtiön osakkeet ja mihin arvoon tulee kirjata hakijan kirjanpitoon niistä vastikkeeksi annetut hakijan osakkeet. Tältä osin tilanne on hakijan käsityksen mukaan epäselvä sekä osakehankinnan kirjanpidollisen että verotuksellisen käsittelyn osalta.

Edelleen epäselvyyttä esiintyy hakijan mukaan siitä, voiko hakija edelleen luovuttaa osakevaihdossa hankkimansa A-yhtiön osakkeet veroseuraamuksitta tytäryhtiölleen osakevaihdolla tytäryhtiön liikkeeseen laskemia omia osakkeita vastaan, kun kyseinen tytäryritys on hakijan kokonaan omistama tytäryhtiö.

Kolmas epäselvyyttä aiheuttava asia on tällaisessa operaatiokokonaisuudessa se, että tässä suoritettaisiin kaksi osakevaihtoa peräjälkeen, joiden osalta esiintyy epätietoisuutta siitä, katsotaanko toimenpiteet esim. sarjatoimina elinkeinoverolain 52 g-pykälän tarkoittamiksi veronkiertämis- tai verotuksen välttämistoimenpiteiksi.

Näiden kaikkien edellä mainittujen epäselvyyksien poistamiseksi hakija pyytää kirjanpitolautakunnan lausuntoa osakevaihdossa hankittavien osakkeiden kirjanpidollisesta käsittelystä ja keskusverolautakunnan ennakkoratkaisua asian verotuksellisista epäselvyyksistä.

1.3 Hakijan perustelut toimenpiteille

Kuten edellä on todettu, jättävät nykyisin voimassa olevat elinkeinoverolaki, osakeyhtiölaki ja kirjanpitolaki säätelemättä osakevaihdossa hankittavien osakkeiden hankintamenosta hankkivan yhtiön kannalta. Hakijan käsityksen mukaan myöskään tähänastiset tulkinnat ja syntyneet oikeustapaukset eivät anna selkeää ratkaisua asiassa, jonka takia hakija katsoo ensiarvoisen tärkeäksi saada kirjanpitokäytännön selkiinnyttämiseksi lausunnon asiassa.

Hakija perustelee edellä esittämiensä arvojen käyttämistä osakevaihto-operaatioiden kirjaamisessa yhtiöiden kirjanpitoon seuraavilla argumenteilla:

1. Kirjaamalla hankittavat osakkeet hankittavan yhtiön (A) omaa pääomaa vastaavaan arvoon vältetään konserniliikearvon syntyminen hakijan konsernitilinpäätökseen ja konserniliikearvon poistaminen konsernituloslaskelmassa. Tällä kirjaamistavalla hakija katsoo olevan suomalaisille yhtiöille ensiarvoisen tärkeän merkityksen, koska usealla suomalaisella yhtiöllä on konsernitaseeseen vähän vapaata omaa pääomaa, jota konserniaktiivasta tehdyt poistot vielä pienentävät. Tämä kirjauskäytäntö helpottaisi suomalaisten yritysten mahdollisuuksia yrityshankintoihin ja toimialarationointeihin olennaisesti tietyissä tilanteissa. Kirjauskäytäntö olisi analoginen EVL:ssä säädetyn liiketoimintasiirron käsittelyn kanssa. Goodwill-erä voi olla erittäin merkityksellinen osa yrityksen käyvästä arvosta, ja esimerkiksi edellä kuvatussa yrityskaupassa A-yhtiön myyjän voi olla vaikea hyväksyä vastikkeeksi hakijan osakkeita, jos heti osakehankinnan jälkeen hakijan konsernitilinpäätöksessä poistetaan konserniliikearvo viidessä vuodessa,
vaikka goodwillin uusiutumisen ansiosta ostetun yrityksen arvo säilyy tai jopa kasvaa.

2. Osakevaihdossa tulee varsinkin kansainvälisissä operaatioissa antaa vastikkeeksi pörssissä noteeratun yhtiön osakkeita eikä noteeraamattoman suomalaisen yhtiön osakkeita. Tämä on syy miksi osakevaihdon ensimmäisen vaiheen osapuolena on hakijakonsernin pörssissä noteerattu emoyhtiö eikä sen tytäryhtiö, jonka liiketoimintaa hankittava yhtiö (A) kuitenkin tulee konsernissa palvelemaan ja jonka tytäryhtiöksi yhtiö A tulee hankinnan jälkeen voida siirtää. Yritysjärjestelyjä koskevien EY-direktiivien ja niiden perusteella annettujen kotimaisten säädösten tarkoitus on hakijan mielestä juuri toteuttaa tietyt liiketoimintojen ja osakkeiden siirrot veroseuraamuksitta siihen saakka, kunnes hankinnan kohteet on luovutettu kolmannelle osapuolelle. Hakijan mielestä edellä esitetty kaksivaiheinen osakevaihtojärjestely toteuttaa direktiivien tarkoituksen ja johtaa konsernin kannalta tavoiteltuun lopputulokseen.

3. Tässä yritysjärjestelyssä ei ole missään vaiheessa tavoitteena veroetujen saavuttaminen vaan yritysjärjestelytoimenpidekokonaisuuden läpivieminen liiketoiminnan ja osapuolten kannalta järkevällä tavalla. Pikemminkin järjestelyä kokonaisuutena voidaan pitää veroekonomisesti epätaloudellisena ratkaisuna, koska se A-yhtiön osakekannan myyntitilanteessa johtaa hakijan kannalta tarkasteltuna kaksinkertaiseen verotukseen.

Hakija on myöhemmin esittänyt lisäperusteluna Citibank Corporationin investointipankin ---teollisuutta koskevan analyysin. Pankin arviointiperiaatteiden mukaan konserniliikearvon poisto palautetaan tuloslaskelmaan. Hakijan mielestä hakemuksessa esitetty kirjaustapa on varovaisuusperiaatteen mukainen, sillä omaa pääomaa ei esitetä goodwill-arvoilla korotettuna. Jos käytetään käypää arvoa, sidottu pääoma kasvaa ylikurssirahaston kirjauksesta johtuen kun taas konserniliikearvon poistot tai arvonalennukset vähentävät vapaata omaa pääomaa. Hakija esittää, että käyvän arvon käyttäminen kirjausperusteena suosii laajoja globaaleja konserneja, joilla on vuosittain suuria yritysjärjestelyjä ja ohjaa samalla sijoituskäyttäytymistä yhä suurempien keskittymien suuntaan.

1.4 Lausuntopyynnöt kirjanpitolautakunnalle

1. Onko hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjata hakijan kirjanpitoon yritysjärjestelyssä hankittavan kohdeyhtiön (A) osakkeiden hankintameno edellä esitettyyn hankittavan yhtiön (A) oman pääoman nettoarvoa vastaavaan arvoon ja niistä vastikkeeksi annettavat hakijan osakkeet osakepääomaksi ja ylikurssirahastoksi edellä selostetulla tavalla.

2. Onko hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjata osakevaihdon toisessa vaiheessa hakijan tytäryrityksen osakevaihdossa hankkimat A-yhtiön osakkeet kyseisen tytäryrityksen kirjanpitoon samaan arvoon, johon ne on kirjattu osakkeet luovuttavan hakijan kirjanpitoon ensimmäisessä yritysjärjestelyvaiheessa.

2 Lausunnon perustelut

2.1. Rajaus

Kirjanpitolautakunta rajaa lausuntonsa yksinomaan yritysjärjestelyn kirjanpidollisiin kysymyksiin.

2.2 Osakeyhtiölaki

Kirjanpitolautakunta on saanut osakeyhtiölakia koskevan selvityksen, jonka mukaan hakemuksessa tarkoitettuun järjestelyyn sisältyy yhtiöoikeudellisesti tarkasteltuna kaksi osakepääoman korotusta apporttiomaisuutta vastaan.

Saadussa selvityksessä todetaan, että suunnatun annin ehtojen on osakeyhtiölain 9 luvun 16 §.n mukaan oltava sellaiset, ettei osakkeiden merkitsijä saa perusteetonta etua yhtiön vanhojen osakkeenomistajien kustannuksella. Sitä, ovatko osakeannin ehdot kyseisen säännöksen mukaiset, arvioidaan yhtiöön tulevan varallisuuden käyvän arvon ja annettavien uusien osakkeiden käyvän arvon perusteella. Lausunnon mukaan se, mihin arvoon osakkeet merkitään yhtiön kirjanpitoon, ei ole sinänsä ratkaisevaa.

Selvityksen mukaan velkojien kannalta on olennaista, että yhtiön tase antaa oikean kuvan yhtiön varallisuusasemasta ja että osakepääoman korotuksesta osakepääomaan ja muuhun omaan pääomaan merkittävä määrä ei ylitä yhtiölle tulevien varojen käypää arvoa. Osakepääomaan ja muuhun omaan pääomaan kirjattavien määrien osalta yhtiön velkojien tulee voida luottaa siihen, että sanottuja eriä vastaan yhtiölle tulevien varojen arvo on vähintään yhtä suuri kuin taseen omaan pääomaan merkittävä määrä.

2.3 Kirjanpitolaki

Kirjanpitolain 2 luvussa säädetään liiketapahtumien kirjaamisesta. Liiketapahtumat on kirjattava aika- ja asiajärjestykseen (4 §) ja kirjauksen on perustuttava tositteeseen (5 §). Hakemuksessa tarkoitettujen apporttiemissioiden tapahduttua kirjataan osakepääomaan ja ylikurssirahastoon ja toisaalta tytäryritysosakkeiden hankintamenoksi määrä, joka osakeyhtiölain mukaisessa järjestyksessä on päätetty osakeannin määräksi.

2.2.2 Tilinpäätöstä koskevat säännöksetKirjanpitolain 3 luvun 2 §:n mukaan "tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (oikea ja riittävä kuva). Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa."

Tilinpäätöstä laadittaessa tilikauden tuotoista vähennetään kuluina ne menot, joista todennäköisesti ei enää kerry vastaavaa tuloa sekä menetykset. Muut menot saadaan aktivoida sen mukaan kuin lain samassa luvussa jäljempänä säädetään (KPL 5:1 §). Hakemuksessa tarkoitetut tytäryrityksen osakkeet ovat emoyritykselle käyttöomaisuutta. Käyttöomaisuuden ja muun pysyviin vastaaviin kuuluvan aineellisen omaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. (KPL 5:5.1 §).

Tilinpäätöstä laadittaessa on arvioitava, onko tytäryritysosakkeiden hankintameno aktivoitavissa. Kirjanpitolain 5 luvun 13 §:ssä säädetään arvonalennuksesta: "Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan hyödykkeen tai sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi vielä poistamatonta hankintamenoa pienempi, erotus on kirjattava arvonalennuksena kuluksi".

2.4 IAS-suositukset

Konsernitilinpäätöksen laatimista koskeva IAS-suositus nro 22 (revised 1998) lähtee siitä, että ensin on ratkaistava, onko kyseessä hankinta (acquisition) vai yhteenliittymä (uniting of interests). IAS:n tulkinta yhteenliittymälle on varsin tiukka ja tulkintaohje SIC 9 on tiukentanut tulkintaa entisestäänkin. Sen mukaan kyseessä on aina hankinta silloin, kun ostajaosapuoli (acquirer) pystytään erottamaan, vaikka yhteenliittymän ehdot muutoin täyttyisivätkin. IAS 22 edellyttää mm, että yhteen liittyvien yritysten markkina-arvot eivät poikkea toisistaan merkittävästi. Hakijan tapauksessa IAS:n mukainen yhteenliittymä ei voine tulla kysymykseen.

Silloin kun yritysosto on luonteeltaan hankinta, noudatetaan IAS 22:n mukaan hankintamenomenetelmää ja joudutaan määräämään hankintameno. Kun maksuna käytetään emoyrityksen julkisen kaupankäynnin kohteina olevia osakkeita, niitä vastaava hankintameno määräytyy emoyrityksen osakkeiden käyvän arvon perusteella.

IAS 22:24 In determining the cost of acquisition, marketable securities issued by the acquirer are measured at their fair value which is their market price as at the date of the exchange transaction, provided that undue fluctuations or the narrowness of the market do not make the market price an unrealible indicator.

Kun hakijan kokonaan omistama suomalainen tytäryritys hankkii toisessa vaiheessa osakkeet suuntaamalla osakeannin emoyritykselleen, on kyse osakkeista, jotka eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena. Tällöin hankintameno määräytyy IAS 22:n mukaan osakkeet liikkeelle laskevan yrityksen käyvän arvon tai vaihtoehtoisesti hankittavan yrityksen käyvän arvon perusteella.

IAS 22:24: When the market is unreliable or no quotation exists, the fair value of the securities issued by the acquirer is estimated by reference to their proportional interest in the fair value of the acquirer's enterprise or by reference to the proportional interest in the fair value of the enterprise acquired, whichever is the more clearly evident.

Järjestelyn molemmissa vaiheissa on IAS 22:n mukainen ainoastaan sellainen menettely, jossa osakepääoman korottamispäätös on tehty käypään arvoon perustuen.

2.5 Kirjanpitolautakunnan kannanotto

Tilikauden aikaisen kirjanpidon tulee perustua liiketapahtuman todentaviin tositteisiin. Osakeannin tapahduttua merkitään hakijan kirjanpitoon tytäryrityksen osakkeiden hankintamenoksi ja toisaalta sidotun oman pääoman lisäykseksi osakeyhtiölain mukaisessa järjestyksessä päätetty osakeannin määrä. Hakijan esittämä kirjaamistapa, jonka mukaan osakkeiden hankintameno kirjataan kohdeyhtiön oman pääoman nettoarvoa vastaavaan arvoon, on hyvän kirjanpitotavan mukainen edellyttäen, että osakeyhtiölain mukaisessa järjestyksessä tehty osakepääoman korottamispäätös on tehty sen määräisenä. Kirjanpitolautakunnalla ei ole toimivaltaa antaa lausuntoa siitä, minkä suuruisena osakepääoman korotuspäätös tulee tehdä ja vastaavasti apporttina saatu omaisuus merkitä vastaanottavan yrityksen kirjanpitoon.

Tilinpäätöstä laadittaessa on arvioitava sitä, voidaanko tytäryrityksen osakkeiden hankintameno aktivoida. Tämä tehdään vertaamalla poistamatonta hankintamenoa osakkeisiin liittyviin tulonodotuksiin. Osakkeiden hankintamenosta tehdään tarvittaessa kirjanpitolain 5 luvun 13 §:ssä tarkoitettu arvonalennus.

Samaa menettelyä noudatetaan hakemuksessa tarkoitetussa toisessa vaiheessa, jossa hakijan suomalainen yritys suuntaa osakeannin emoyritykselleen.

Mikäli osakkeiden todennäköinen luovutushinta on merkittävästi niiden taseeseen merkittyä hankintamenoa suurempi ja tällä seikalla on olennainen vaikutus tilinpäätöksen antamaan kuvaan hakijan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, on annettava oikean ja riittävän kuvan antamiseksi tarpeelliset lisätiedot kirjanpitolain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Järjestelyn molemmissa vaiheissa on IAS 22:n mukainen ainoastaan sellainen menettely, jossa osakepääoman korottamispäätös on tehty käypään arvoon perustuen.

.

3 Kirjanpitolautakunnan lausunto

Hakijan esittämä kirjaamistapa, jonka mukaan osakkeiden hankintameno kirjataan kohdeyhtiön oman pääoman nettoarvoa vastaavaan arvoon, on hyvän kirjanpitotavan mukainen edellyttäen, että osakeyhtiölain mukaisessa järjestyksessä tehty osakepääoman korottamispäätös on tehty sen määräisenä. Kirjanpitolautakunnalla ei ole toimivaltaa antaa lausuntoa siitä, minkä määräisenä osakepääoman korottamispäätös tulisi tehdä.

Tilinpäätöstä laadittaessa osakkeiden hankintamenosta tehdään tarvittaessa kirjanpitolain 5 luvun 13 §:ssä tarkoitettu arvonalennus.

Samaa menettelyä noudatetaan hakemuksessa tarkoitetussa toisessa vaiheessa, jossa hakijan suomalainen tytäryritys suuntaa osakeannin emoyritykselleen.