FI SV

Osakkeiden ostosopimuksen suhteesta konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuuteen

Työ- ja elinkeinoministeriö 27.6.2018 0.00
Tiedote 1987
Numero
1987
Asiasanat
Kommandiittiyhtiö emoyrityksenä, Konsernitilinpäätös, Laatimisvelvollisuus, Määräysvalta, Osakkeiden ostosopimus

  

1. Hakemus

Hakija (- - -) on pyytänyt lausuntoa Kirjanpitolain (1336/1997; ”KPL”) 1:5 §:ssä tarkoitetun määräysvallan ja 1:6 §:ssä tarkoitetun konsernin olemassa olosta sekä siitä riippuen KPL 6:1.2 §:n mukaisesta konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta seuraavassa kuvatussa tilanteessa.

Liiketoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön (jatkossa KY) viimeksi päättynyt 12 kuukauden pituinen tilikausi on 1.4.2017−30.3.2018. KY:n kaksi vastuunalaista yhtiömiestä on luonnollisia henkilöitä ja ainoa äänetön yhtiömies on osakeyhtiö. KY osti lokakuun 2015 alussa samalla toimialalla liiketoimintaa harjoittavan osakeyhtiön (jatkossa OY) toimitusjohtajalta 45 osaketta yhtiön yhteensä 100 osakkeesta. Loput 55 kappaletta OY:n osakkeista jakautuu siten, että yhtiön toimitusjohtaja omistaa edelleen 35 osaketta ja työntekijät yhteensä 20 osaketta.

KY:n ja OY:n toimitusjohtajan tekemää osakekauppaa koskevassa kauppakirjassa on ehto, jonka mukaan KY lunastaa OY:n toimitusjohtajalta viimeistään 30.9.2019 mennessä tämän omistamat OY:n 35 osaketta samalla hinnalla osaketta kohti kuin lokakuussa 2015 ostetut osakkeet. Lisäksi kauppakirjassa on ehto, jonka mukaan kauppahintaa korotetaan 25 %, jos OY:n vuosina 2017, 2018 ja 2019 päättyneiden tilikausien yhteenlaskettu käyttökate ylittää kauppakirjassa sovitun euromäärän. OY:n tilikausi on sama kuin KY:n tilikausi eli 1.4.−31.3.

Osakekaupan jälkeen OY:n hallituksessa on KY:n vastuunalainen yhtiömies puheenjohtajana ja Oy:n toimitusjohtaja toisena varsinaisena jäsenenä sekä KY:n toinen vastuunalainen yhtiömies hallituksen varajäsenenä.

KY ei ole vielä lunastanut OY:n toimitusjohtajalta tämän omistamia OY:n osakkeita ja osakkeet ovat edelleen toimitusjohtajan hallussa. OY:n 30.3.2017 ja 30.3.2018 päättyneiltä tilikausilta laadittujen tilinpäätösten sekä tilikaudelle 1.4.2018−30.3.2019 laaditun ennusteen mukaan osakekauppakirjan mukainen käyttökatetavoite ei tule ylittymään.

KY:n ja OY:n 31.3.2017 ja 31.3.2018 päättyneiden tilikausien yhteenlasketut taseiden loppusummat ja yhteenlasketut liikevaihdot ylittävät KPL 1:4a §:ssä säädetyt raja-arvot. Tämän johdosta, jos KY:llä on KPL 1:5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta OY:ssä ja KPL 1:6 §:ssä tarkoitettu konserni on olemassa, kyseinen konserni on KPL 1:6a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu suurkonserni ja KY on KPL 6:1.2 §:n 2 momentin nojalla velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen.

Hakijan käsityksen mukaan osakekauppaa koskevassa kauppakirjassa oleva ehto KY:n oikeudesta ja velvollisuudesta ostaa OY:n toimitusjohtajalta tämän omistamat OY:n 35 osaketta viimeistään 30.9.2019 ei merkitse sitä, että KY:llä olisi jo nyt KPL 1:5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta OY:ssä. KY:llä ei ole vielä omistukseen eikä sopimukseen perustuen enemmän kuin puolet OY:n kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä; OY:n toimitusjohtaja ja työntekijät omistavat edelleen yhteensä 55 % OY:n osakkeista ja heillä on OY:ssä äänten enemmistö ja muut 55 osakkeen omistukseen liittyvät osakeoikeudet.

Näin ollen KY ei hakijan käsityksen mukaan ole vielä OY:n emoyritys eikä KY ole velvollinen laatimaan tilikaudelta 1.4.2017−30.3.2018 konsernitilinpäätöstä, johon se sisällyttäisi OY:n tytäryrityksenä.

2. Säännökset

2.1. KPL 6:1.1 § velvoittaa emoyrityksen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen, jos se on:

1)      osakeyhtiö;

2)      avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö;

3)      avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on 2 kohdassa tarkoitettu avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö; tai

4)      osuuskunta.

2.2. KPL 6:1.2 §:n nojalla konsernitilinpäätöksen on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä myös muu kuin 6:1.1 §:ssä tarkoitettu emoyritys, jos se harjoittaa liiketoimintaa. Velvollisuus ei kuitenkaan koske ammatinharjoittajaa eikä liikkeenharjoittajaa.

2.3. KPL 1:6.1 § määrittelee emoyrityksen: ” Jos kirjanpitovelvollisella on KPL 1:5 §:n mukainen määräysvalta kohdeyrityksessä, on edellinen emoyritys ja jälkimmäinen tytäryritys. Emoyritys tytäryrityksineen muodostaa konsernin. Emoyritystä ja sen tytäryrityksiä kutsutaan tässä laissa konserniyrityksiksi.”

2.4. Edellä viitattu KPL 1:5 §:n 1 momentti määräysvallasta kuuluu seuraavasti: ” Kirjanpitovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa tai siihen verrattavassa ulkomaisessa yrityksessä (kohdeyritys), jos:

1)      kirjanpitovelvollisella on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen;

2)      kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö; tai

3)      kirjanpitovelvollinen muuten tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa kohdeyrityksessä.

3. Lausunto

3.1. Kun arvioidaan konsernitilinpäätöksen laatimisvelvoitetta lausuntopyynnön tarkoittamassa tilanteessa, voidaan ensinnäkin todeta, että KPL 1:5.1 §:n 1 kohdan kriteeri ääntenenemmistöstä ja 2 kohta hallitusenemmistön nimitysoikeudesta eivät hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella täyty; niiden perusteella jää syntymättä KY:lle määräysvalta OY:öön nähden. Siten asiassa tulee arvioitavaksi, syntyykö määräysvalta muutoin eli KPL 1:5.1 §:n 3 kohdan nojalla, esimerkiksi osakekauppasopimuksen perusteella. Kirjanpitolautakunta toteaa lausuntopyynnössä esitettyjen seikkojen perusteella käsityksenään, että ennen kuin asianomainen osakekauppa on toteutettu ja osakkeiden omistusoikeus on siirtynyt, ovat sopimuksen tarkoittamat 35 osaketta tosiasiallisesti niiden myymiseen sitoutuneen toimitusjohtajan vallinnassa ja hallinnassa. Ne eivät näin ollen tuota KY:lle määräysvaltaa, joten osakekauppasopimuksesta annettujen tietojen perusteella KY:lle ei synny emoyritysasemaa OY:öön nähden. Siten  KY:llä ei hakemuksessa esitettyjen seikkojen valossa ole velvoitetta laatia konsernitilinpäätöstä 30.3.2018 päättyneeltä tilikaudelta.

3.2. Kuitenkin siinä tapauksessa, että KY muutoin käyttää OY:ssä tosiasiallista määräysvaltaa, tulee KY:n tilinpäätökseen sisällyttää konsernitilinpäätös. Tätä koskevan perustellun arvion tekemisestä vastaa potentiaalinen emoyritys, lausuntopyynnön tarkoittamassa asiassa KY.

3.3. Eräs arvioitava seikka on KY:n mahdollisuus ja kyky tosiasiallisesti vaikuttaa OY:n liiketoimintapäätöksiin. Mikäli KY perustellusti arvioi esimerkiksi, että OY:n toimitusjohtaja johtaa itsenäisesti OY:n toimintaa, on tämä omiaan tukemaan päätelmää siitä, että määräysvalta-asemaa ei ole. Jos taas asiantila on päinvastainen ja KY määrää liiketoiminnasta, on konsernisuhde olemassa määräysvaltaperusteisesti. Määräysvalta voi siirtyä ostajapuolelle myös tilanteessa, jossa sopimuksen tosiasiallisena tarkoituksena on pikemminkin ollut esimerkiksi silkka maksu-aikajärjestely osakekaupalle. Kaiken kaikkiaan sopimusjärjestely tulee aina arvioida tosiasiallisten sisältönsä ja osapuolten todellisen tahdon mukaisesti, ei pelkän kirjallisen julkiasunsa perusteella, kun ratkaistaan määräysvaltasuhteen mahdollista olemassaoloa.

3.4. Kohdan 3.1. tarkoittamassa tilanteessa on KY:n joka tapauksessa kuvattava osakekauppasopimuksen keskeiset seikat erillistilinpäätöksensä liitetietona taseen ulkopuolisia vastuita ja järjestelyitä koskevan ilmoittamisvelvollisuuden nojalla (kirjanpitoasetus (1339/1997) 2:7.2 § 4 – 5 kohta).

Lausunnot ja poikkeusluvat