Numero

2126

Asiasanat

Lähipiiri. Määräysvalta. IAS 24. Laina. Vakuus. Vastuusitoumus. Vastuu. Toimintakertomus. Liitetieto. Konsernikassatili. Cash pool.

1. Hakemus

Hakija (--, jäljempänä myös ”hakija”) pyytää lausuntoa siitä, koskeeko osakeyhtiölain (624/2006; OYL) 8:6:n vaatimus tietojen esittämisestä toiselle samaan konserniin kuuluvalle yhtiölle annettua rahalainaa, vakuutta tai vastuusitoumusta. Hakijan kysymykset yksilöidään tarkemmin jäljempänä 3 jaksossa.

2. Säännökset

2.1 Lähipiirin määritelmä pörssiyhtiön osalta

Pörssiyhtiöllä tarkoitetaan OYL 1:10:n mukaan ”osakeyhtiötä, jonka osake on kaupankäynnin kohteena kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla.”

OYL 1:12.1:ssa säädetään pörssiyhtiön lähipiiristä seuraavaa: ”Pörssiyhtiössä lähipiirillä tarkoitetaan tässä laissa lähipiiriä sellaisena kuin se on määritelty kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa, jotka on hyväksytty kirjanpitolain 1 luvun 4 d §:ssä tarkoitetun IAS-asetuksen mukaisesti. Myös muu yhtiö voi soveltaa tätä lähipiirimääritelmää, mistä on mainittava tilinpäätöksen liitetiedoissa.”

Lähipiirisuhteita koskeva tilinpäätösstandardi IAS 24 on hyväksytty edellä siteeratussa lainkohdassa edellytetyllä tavalla IAS-asetuksen mukaisesti. Siten lähipiirisuhde
syntyy pörssiyrityksen ja toisen oikeushenkilön (jäljempänä ”Yhteisö”) välille muun muassa KPL 1:5:ssä tarkoitetun määräysvallan perusteella, kuten IAS 24 -standardin kohdassa 9.b.i määritetään: ”Yhteisö kuuluu [pörssiyhtiön] lähipiiriin, jos … Yhteisö ja [pörssiyhtiö] kuuluvat samaan konserniin (mikä tarkoittaa, että kukin emoyritys, tytäryritys ja sisaryritys kuuluu toistensa lähipiiriin).”

2.2 Lähipiirin määritelmä muilla kuin pörssiyhtiöillä

OYL 1:11:ssä säädetään lähipiiristä yhtiössä, joka ei ole pörssilistattu. Lainkohdan 1 momentin 1 kohdan nojalla pörssilistaamattoman yhtiön lähipiiriin kuuluvat muun muassa sen ”emoyhtiö tai muu henkilö, jolla on yli 50 prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä tai muuten [KPL 1:5:ssä] tarkoitettu määräysvalta [pörssilistaamattomassa] yhtiössä”.

2.3 Lähipiirilainoja, -vastuita ja -sitoumuksia koskevat informaatiovaatimukset

OYL 8:6:ssä säädetään toimintakertomuksen tiedoista, jotka koskevat lähipiirilainoja, -vastuita ja -vastuusitoumuksia: ”Toimintakertomuksessa on erikseen ilmoitettava rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluvalle sekä niiden pääasialliset ehdot, jos rahalainojen, vastuiden ja vastuusitoumusten yhteismäärä ylittää 20 000 euroa tai viisi prosenttia yhtiön taseen omasta pääomasta.” Nämä tiedot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa toimintakertomuksen sijasta tilinpäätöksen liitetietoina (OYL 8:5.5).
Säännös koskee yhtä lailla pörssiyhtiöitä kuin muita osakeyhtiöitä.

Kirjanpitolautakunta on valtuutettu ohjeistamaan OYL 8:6:n ja muiden OYL 8 lukuun sisältyvien tilinpäätös- ja toimintakertomussäännösten tulkintaa (OYL 8:11).

2.4 KPA:n ja PMA:n liitetietovaatimukset poikkeuksellisista liiketoimista lähipiirin ja intressitahojen kanssa

KPA 2:7b.1 velvoittaa esittämään liitetietona ”kirjanpitovelvollisen ja tämän lähipiiriin kuuluvien väliset liiketoimet, jos ne ovat olennaisia eikä niitä ole toteutettu tavanomaisin kaupallisin ehdoin.” Velvoite ei kuitenkaan koske liiketoimia, joissa ”osapuolena on kirjanpitovelvollisen tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yrityksen täysin omistama tytäryritys” (KPA 2:7b.3). Lähipiirillä tarkoitetaan KPA 2:7b:ää sovellettaessa ”lähipiiriä sellaisena kuin se on määritelty kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa, jotka on hyväksytty … IAS-asetuksen mukaisesti” (KPA 2:7b.2).

Pieni- ja mikrokokoisista yrityksistä on säädetty erikseen PMA 3:10.1:ssa: ”Liitetietona on esitettävä tiedot pienyrityksen ja tämän intressitahoihin kuuluvien välisistä liiketoimista, jos ne ovat olennaisia eikä niitä ole toteutettu tavanomaisin kaupallisin ehdoin.” Lähipiirin sijasta PMA:ssa käytetään näin termiä ”intressitaho”, jonka määritelmä on seuraava: ”Intressitahoilla tarkoitetaan … ”oikeushenkilöä, joka on pienyrityksen kanssa: 1) määräysvaltasuhteessa; tai 2) osakkuusyrityssuhteessa” (PMA 3:10.4).

3. Lausunto

Kirjanpitolautakunta esittää seuraavassa kannanottonsa hakijan kysymyksiin, joiden sanamuotoa on täsmennetty vähäisessä määrin niissä tarkoitettujen tilanteiden selventämiseksi.

Hakijan 1. kysymys. Jos sellainen osakeyhtiö, joka ei ole pörssiyhtiö ja jossa millään taholla ei ole määräysvaltaa (jäljempänä ”Ei-pörssiyhtiö”) antanut tytäryhtiölleen (”Tytäryritys”) yli 20 000 euron (tai yli 5 % yhtiön taseen omasta pääomasta) olevan rahalainan, vastuun tai vastuusitoumuksen, pitääkö Ei-pörssiyhtiön esittää OYL 8:6:n edellyttämät seikat toimintakertomuksessaan tai vaihtoehtoisesti, OYL 8:5:n niin salliessa, liitetietona?

Lainsäädännöllinen tausta:

Osakeyhtiölain esitöissä kuvataan OYL 1:11.1:n sisältöä seuraavasti (hallituksen esitys 305/2018 s. 164–165): ”. . . [Ei-pörssi]yhtiön oma [Tytäryritys] ei kuulu [Ei-pörssi]yhtiön lähipiiriin, jos [Ei-pörssi]yhtiöllä ei ole emoyhtiötä tai muuta vastaavan määräysvallan käyttäjää tai muuta [Ei-pörssi]yhtiössä huomattavaa vaikutusvaltaa käyttävää osakasta eikä [Tytäryrityksen] johtoon kuulu yhtään emoyhtiön johtoon kuuluvaa.    Ehdotettu lähipiirimääritelmä on tytäryhteisösuhteiden osalta periaatteessa voimassa olevan lain määritelmää suppeampi. Käytännössä erilaisen soveltamisalan merkitys on vähäinen, koska voimassa olevan lain ja ehdotuksen mukaan tytäryhteisön muut omistajat ja johto eivät kuulu yhtiön lähipiiriin.”

Lautakunnan kannanotot:

(a)    Lautakunta katsoo, että lähipiirin määritelmä OYL 1:11.1:ssa on määräysvallan osalta yksinomaan ”ylenevä” eli sen piirissä ovat määräysvallassa olevan tahon (eli Tytäryrityksen) tekemät toimet määräysvallan käyttäjänä olevan emoyrityksen (eli Ei-pörssiyhtiön) alaisena. Toisaalta vastaavaa informaatiovelvoitetta ei liity päinvastaiseen eli hierarkkisesti alenevaan suhteeseen. Siten kysymyksen tarkoittamassa tilanteessa, joka koskee Ei-pörssiyhtiön oman Tytäryrityksensä hyväksi antamaa etuisuutta, ei OYL 8:6 tule sovellettavaksi. Tämän epäsymmetrisyyden – joka todetaan myös edellä siteeratuissa lain esitöissä – lautakunta ymmärtää seuraavan osapuolten välisestä määräysvaltasuhteesta, jonka vaikutusta selvennetään lähemmin seuraavissa (b) – (e) kohdissa.

(b)    Koska Ei-pörssiyhtiö on konsernihierarkiassa tytäryritystään ylempänä, Ei-pörssiyhtiön on mahdollista päättää toimista, joita Tytäryrityksessä tehdään. Toisin sanoen Tytäryrityksen asema on viimekätisesti alisteinen Ei-pörssiyhtiölle. Siten Ei-pörssiyhtiö voi – hypoteettisesti vastoin Tytäryrityksen omaa etuakin – tosiasiallisesti vaikuttaa määräävästi siten, että Tytäryritys antaa esimerkiksi rahoitusta Ei-pörssiyhtiölle tai sitoutuu vastuuseen Ei-pörssiyhtiön hyväksi.

(c)    Kuten (b) kohdassa todetaan, toimi Ei-pörssiyhtiön hyväksi saattaa olla vastoin Tytäryrityksen itsensä etua eli haitallinen sen omien velkojien tai muiden sidosryhmien intresseille. Siten on tarpeen, että kuvatun kaltaiset toimet tulevat Tytäryrityksen sidosryhmien tietoon Tytäryrityksen toimintakertomus- tai liitetietoinformaationa. Vaikka määräysvallan tai huomattavan vaikutusvallan käyttäjänä olevan Ei-pörssiyhtiön eduksi tehty toimi ei olisikaan vastoin sen Tytäryrityksen intressiä, transparenssi on tältä osin omiaan lisäämään Tytäryrityksen sidosryhmien luottamusta ylempänä olevan määräysvallan käyttäjänä olevaan Ei-pörssiyhtiöön.

(d)    Edellä kuvatun kaltaista informaatiointressiä ei ole hierarkkisesti alenevassa konsernisuhteessa. Jos Ei-pörssiyhtiö antaa 1. kysymyksessä kuvatulla tavalla Tytäryritykselleen rahalainan tai vakuuden tai muutoin sitoutuu tämän puolesta, asianomainen toimi perustuu Ei-pörssiyhtiön oman harkinnan mukaisesti sen itsenäiseen intressiin. Riskiä ulkopuolisista vaikuttimista ei ole, toisin kuin (b) ja (c) kohdissa tarkoitetussa ylenevässä konsernisuhteessa. Kun sovelletaan OYL 8:6:ää pörssilistaamattomia yrityksiä koskevan OYL 1:11.1:n yhteydessä, ei lainsäätäjällä siten ole ollut tarvetta ulottaa mainitun lainkohdan mukaista informaatiovelvoitetta ”alenevaan” määräysvaltasuhteeseen samalla tavalla kuin ylenevässä suhteessa.

(e)    Lautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että OYL 8:6 on erityissäännös verrattuna KPA 2:7b.1 ja PMA 3:10.1:iin. Viimeksi mainituista säännöksistä ilmenee, etteivät liiketoimet konserniyritysten välillä lähtökohtaisesti kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin: informoitavaksi tulee vain sellainen liiketoimi, joka on ”olennainen” eikä sitä ole toteutettu ”tavanomaisin kaupallisin ehdoin”; kuitenkin raportointivelvoite ulottuu tavanomaiseenkin toimeen, jos se on tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi (KPA 2:7b.4 ja PMA 3:10.4). Koska OYL 8:6 on erityissäännös, joka määrittää tyhjentävästi kattamansa toimet, sitä ei ole perusteltua tulkita laajentavasti ja ulottaa sitä alenevaan määräysvaltasuhteeseen eli Ei-pörssiyhtiön Tytäryrityksensä hyväksi tekemiin toimiin. Toisaalta on edellä mainittujen KPA 2:7b.1 ja PMA 3:10.1:n perusteella selvää, että tällaisessa alenevassakin suhteessa tulee OYL 8:6:ää sisällöltään vastaava toimi informoitavaksi, jos se on olennainen eikä sitä ole toteutettu tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Mainituista säännöksistä kuitenkin ilmenee, ettei informointivelvoite ei ulotu sellaisiin toimiin, joissa osapuolena on välittömästi tai välillisesti täysin omistettu tytäryritys.

(f)    Pien- ja mikroyritysten osalta asiassa on huomionarvoista myös se, että niiden tilinpäätösoikeudellinen informointivelvollisuus rajautuu tiukasti KPL:ssa ja PMA:ssa määriteltyihin seikkoihin: PMA 1:2.1:n mukaan ”[s]en lisäksi, mitä PMA:ssa säädetään, pienyritys tai mikroyritys … ei ole velvollinen esittämään tilinpäätöksessään muussa kuin verotusta koskevassa laissa tai sen nojalla annetussa säännöksessä edellytetyt tiedot”. Mainittu rajaus perustuu tilinpäätösdirektiiviin (2013/34/EU), joka on tältä osin jäsenvaltioille pakottavaa oikeutta, jolloin kansallisesti ei voida säätää direktiiviä ylittävistä velvoitteista. ”Jäsenvaltiot voivat vaatia muita yrityksiä kuin pieniä yrityksiä [ml. mikroyritykset] esittämään vuositilinpäätöksessään muita tietoja niiden tietojen lisäksi, jotka on esitettävä tämän direktiivin nojalla” (art. 4.5). Näin ollen OYL:n erityissäännökset toimintakertomuksessa tai liitetietona esitettävistä seikoista, kuten lausuntopyynnön kohteena oleva OYL 8:6, eivät velvoita pien- ja mikroyritystä.

(g)    Lisäksi eri asia on, jos asianomainen laina, vastuu tai sitoumus on määrältään sellainen, että sen julkistaminen liitetietona on asianmukaista siinä tapauksessa, kun lainan, vakuuden tai sitoumuksen saajana olevan tytäryrityksen taloudellinen asema on heikentynyt tai heikentymässä tavalla, joka vaikuttaa olennaisesti emoyrityksestä (esim. Ei-pörssiyhtiöstä) saatavaan oikeaan ja riittävään kuvaan (KPL 3:2.1). Tätä velvoitetta ilmentävät osaltaan myös edellä mainitut KPA 2:7b.1 ja PMA 3:10.1:t. Kuitenkin silloin, kun asianomainen Ei-pörssiyhtiö on mikroyritys, se ei ole yleisen oikean ja riittävän kuvan vaatimuksen piirissä, vaan sitä koskevat liitetietovaatimukset rajautuvat kategorisesti PMA:ssa nimenomaisesti säädettyihin seikkoihin, kuten PMA 1:3.2:sta ilmenee: ” ”mikroyrityksen tilinpäätös täyttää oikean ja riittävän kuvan vaatimuksen, jos siinä esitetään [PMA 3] ja 4 luvussa edellytetyt tiedot.”

(h)    Niin ikään lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että KPA 2:7.1:n 4 kohta velvoittaa emoyrityksen (esim. Ei-pörssiyhtiön) esittämään muiden kirjanpitovelvollisten tavoin yhteenlaskettuna vakuudet, jotka se on antanut samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta; tämä velvollisuus ei kohdennu yksinomaan ylenevään konsernisuhteeseen. Vastaava velvoite koskee PMA 3:7.2:n nojalla pien- ja mikroyrityskokoistakin emoyritystä. Nämä velvoitteet eivät ole takasijaisia OYL 8:6:ään nähden.

Hakijan 2. kysymys. Jos Pörssiyhtiö on antanut toiselle konserniin kuuluvalle yhtiölle yli 20 000 euron tai yli 5 % Pörssiyhtiön taseen omasta pääomasta olevan rahalainan, vastuun tai vastuusitoumuksen, pitääkö Pörssiyhtiön esittää OYL 8:6:n edellyttämät seikat toimintakertomuksessaan tai vaihtoehtoisesti, OYL 8:5:n niin salliessa, liitetietona

Lautakunnan kannanotot:

(i)    Seuraavat kannanotot kohdentuvat yksinomaisesti OYL 8:6:ään. Lausuntoa ei ole tarkoitettu koskemaan IAS 24:n soveltamista standardissa tarkoitetuissa kysymyksissä, koska ne rajautuvat lautakunnan toimivallan ulkopuolelle.

(j)    Lautakunta toteaa, että IAS-perusteiset tiedonantosäännökset ovat pakottavia yksinomaan Pörssiyhtiön konsernitilinpäätöksen laadinnassa (KPL 7a:2.1). toisaalta Pörssiyhtiötä itseään koskeva erillistilinpäätös ei ole IAS-perusteinen vaan siinä noudatetaan tilinpäätösdirektiiviin perustuvia KPL 3 luvun ja muita kirjanpitolain säännöksiä. Kuitenkin siinä tapauksessa, ettei konsernitilinpäätöstä laadita, IAS-standardeja tulee noudattaa Pörssiyhtiön omassa erillistilinpäätöksessä (KPL 7a:2.2).

(k)    Kirjanpitolautakunta ymmärtää hakijan käyttämän ilmaisun ”toinen konserniin kuuluva yhtiö” tarkoittavan tässä tapauksessa sitä, että Pörssiyhtiöllä on muussa yrityksessä KPL 1:5:n mukainen määräysvalta eli toinen yhtiö on Pörssiyhtiön tytäryritys konsernissa, jossa viimesijaista määräysvaltaa käyttää asianomainen Pörssiyhtiö (toisin sanoen Pörssiyhtiö on konsernin ”ylin” emoyritys). Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että käsiteellisesti ”toinen konserniin kuuluva yhtiö” ei voi käsitteellisesti olla Pörssiyhtiön sisaryritys, sillä konsernirakenteessa sisaryrityssuhde syntyy vain sellaisille tytäryrityksille, jotka eivät ole keskenään suorassa tai epäsuorassa määräysvaltasuhteessa.

(l)    Edellä kohdassa 2.1 siteerattu Pörssiyhtiötä koskeva lähipiirimääritelmä – ”kukin emoyritys, tytäryritys ja sisaryritys kuuluu toistensa lähipiiriin” – sisältää lautakunnan käsityksen mukaan paitsi ylenevän myös alenevan määräysvaltasuhteen. Siten siinäkin tapauksessa, että OYL 8:6:n mukaisen etuisuuden on Pörssiyhtiö antanut tytäryrityksensä hyväksi (eli alenevassa suhteessa), tulee mainitun lainkohdan tarkoittaman informaatio esitettäväksi eivätkä kohdissa (b) – (d) esitetyt perustelut ole merkityksellisiä Pörssiyhtiön kohdalla.

(m)    Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa, että kohdissa (g) ja (h) esitetty koskee myös Pörssiyhtiötä samoin kuin KPA 2:7b.1 ja PMA 3:10.1:n sekä KPA 2:7b.1 ja PMA 3:10.1 edellä kuvatut velvoitteet. Toisaalta tässä lausunnossa ei oteta kantaa siihen, mitä mahdollisesti seuraa pörssiyhtiötä koskevista arvopaperimarkkinaoikeudellisista informaatiovaatimuksista.

Hakijan 3. kysymys. Eroaisiko tulkinta 1. kysymyksen tarkoittamassa tilanteessa, jos kyse ei olisi osakeyhtiön omasta tytäryhtiöstä vaan muusta konserniyhtiöstä (kuten tytäryhtiön tytäryhtiö)?

Lautakunnan kannanotto:

(n) Kysymyksen tarkoittamassa tilanteessa tytäryhtiöllä on omassa tytäryhtiössään määräysvalta. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta edellä esitettyihin kannanottoihin.

Hakijan 4. kysymys. Jos konserniin kuuluva muu kuin konsernin ylin emoyhtiö on antanut toiselle konserniin kuuluvalle yhtiölle yli 20 000 euron määräisen tai yli 5
% emoyhtiön omaa pääomaa vastaavan rahalainan tai vakuuden tai vastuusitoumuksen, pitääkö ensiksi mainitun yhtiön (so. muun kuin konsernin ylimmän emoyhtiön) esittää OYL 8:6:n edellyttämät seikat toimintakertomuksessaan tai vaihtoehtoisesti, OYL 8:5:n niin salliessa, liitetietona?

Lautakunnan kannanotot:

(o)    Seuraavassa lautakunta lausuu ensiksi tilanteesta, jossa rahalainan, vakuuden tai vastuusitoumuksen antaja ja saaja ovat Ei-pörssiyhtiöitä. Ainoastaan siinä tapauksessa, että kysymyksessä jälkimmäisenä mainitulla yhtiöllä on ensiksi mainitussa yhtiössä OYL 11:1.1:iin perustuva määräysvalta (eli jälkimmäinen yhtiö on ensiksi mainitun emoyritys) välittömästi tai välillisesti (eli toisen tytäryrityksen kautta), OYL 8:6 tulee sovellettavaksi ensiksi mainitussa yhtiössä. Kannanotto on siten samasisältöinen kuin mitä esitetään edellä 1. kysymykseen.

(p)    Jos taas kysymyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kyse on Pörssiyhtiön (tai sen tytäryrityksen) antamasta tai saamasta etuisuudesta, seuraa lautakunnan käsityksen mukaan IAS 24 -standardista määritelmästä (kohta 9.b.i) suoraan, että OYL 8:6 tulee noudatettavaksi.

Lautakunnan oma-aloitteinen lausuma OYL 8:6:n tarkoittamien toimien luonteesta

Kirjanpitolautakunta kiinnittää huomiota siihen, että OYL 8:6:ssä rinnastetaan rahalainat annettuihin vakuuksiin ja vastuusitoumuksiin, joiden luonteeseen kuuluu antajansa sitoutuminen vähäistä pitemmäksi ajaksi. Tällä on merkitystä myös arvioitaessa konsernikäytännössä tavanomaisia kassanhallintajärjestelyitä, joissa konsernin rahaliikennettä ohjataan yhteistilin (ns. konsernikassa tai cash pool) avulla rahoituskustannusten alentamiseksi. Lautakunnan käsityksen mukaan nämä eivät voi kuulua OYL 8:6:n tarkoittamiin rahalainoihin, jos asianomaisella konserniyhtiöllä on itsenäinen oikeus varojensa saamiseen konsernikassan pitäjänä toimivalta rahoituslaitokselta ilman aiheetonta viivytystä.