Henkilöstörahastolle suoritettavan voittopalkkioerän merkitseminen työnantajayrityksen tuloslaskelmaan

Henkilöstörahastolaki tuli voimaan 1.1.1990, jolloin myös ensimmäiset rahastot aloittivat toimintansa. Vuonna 1990 toimintansa aloittaneista rahastoista voittopalkkiota on tänä vuonna tullut tai on tulossa 13 rahastolle. Voittopalkkioiden maksaminen perustuu yritysten vuodelta 1990 vahvistettuihin tilinpäätöksiin. Hakija on kiinnittänyt huomiota siihen, että eri yritykset ovat tuloslaskelmissaan käsitelleet rahastoille maksettavia voittopalkkioeriä täysin toisistaan poikkeavalla tavalla. Esimerkkeinä se on maininnut, että voittopalkkioerä on merkitty tuloslaskelmassa henkilöstösivukuluihin, muihin tuottoihin ja kuluihin sekä omaksi eräksi satunnaistuottojen ja -kulujen jälkeen.

Hakija on edelleen lausunut, että voittopalkkioerän tulee olennaiselta osin määräytyä yrityksen ulkoisen tai sisäisen tuloslaskelman mukaisesta käyttökatteesta tai sen jälkeisestä toiminnan kannattavuutta osoittavasta erästä ja mahdollisesti lisäksi muista toiminnan tehokkuutta osoittavista tekijöistä. Koska voittopalkkioerän tulee määräytyä käyttökatteesta tai sen jälkeisestä tuloslaskelman erästä, hakija katsoo, että voittopalkkion kirjaaminen palkkakuluihin merkitsisi voittopalkkioerän määräytymistä sellaisen tekijän perusteella, johon se itse vaikuttaa. Voittopalkkioerä ei ole palkkaa siinäkään mielessä, ettei siitä tarvitse maksaa työeläkevakuutus- ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja. Nimestään huolimatta voittopalkkioerän maksaminen rahastolle ei ole varsinaista voitonjakoakaan. Rahastolle suoritettu voittopalkkioerä on yritykselle vähennyskelpoinen meno, jota taas osinko pääsääntöisesti ei ole. Osingonjaosta voittopalkkio eroaa myös siinä, ettei yhtiökokous päätä sen maksamisesta. Jos voittopalkkioerän

maksamiselle etukäteen asetetut edellytykset täyttyvät, voittopalkkio on maksettava riippumatta yhtiökokouksen päätöksestä.

Koska voittopalkkioerän maksaminen henkilöstörahastoille ja sen käsittely kirjanpidossa on yrityksille uusi asia sekä näyttää siltä, että kirjauskäytäntö on menossa varsin epäyhtenäiseen suuntaan, hakija on esittänyt, että kirjanpitolautakunta antaisi yleisen ohjeen voittopalkkioerän kirjaamisesta yrityksen kirjanpidossa.

Lausunnon perustelut

Ottaen huomioon kirjanpitokäytännön yhtenäistämisen tarpeen sen johdosta, että kirjanpitovelvolliset noudattavat henkilöstörahastolain (814/89) mukaisten voittopalkkioerien kirjaamisessa erilaisia tapoja, kirjanpitolautakunta on päättänyt antaa asiasta lausunnon, joka on tarkoitettu periaatteelliseksi ohjeeksi yhtenäisen hyvän kirjanpitotavan muodostumiselle vastaisuudessa.

Yrityksen henkilöstö osallistuu henkilöstörahastolain mukaisen voittopalkkiojärjestelmän puitteissa työnantajayrityksen tulonjakoon. Henkilöstörahastolle suoritettava voittopalkkioerä on työnantajayrityksen näkökulmasta asiallisesti osa yrityksen palveluksessa olevilta henkilöiltä vastaanotetun työpanoksen korvausta.

Määräytymisperusteensa nojalla voittopalkkioerä muistuttaa työnantajayrityksen menona tantiemia tai muuta sellaista osapalkkiota. Voittopalkkioerää ei makseta kuitenkaan tulospalkkioina yrityksen palveluksessa oleville henkilöille, vaan se suoritetaan henkilöstörahastolle.

Yrityksen palveluksessa olevat henkilöt tulevat henkilöstörahaston jäseniksi työsuhteensa perusteella. Rahastolle voittopalkkioeristä ja niiden sijoitusten tuottamasta ylijäämästä kertynyt pääoma jakaantuu henkilökohtaisiin rahasto-osuuksiin, jotka ovat jäsenten nostettavissa henkilöstörahastolain ja rahaston sääntöjen mukaisten edellytysten täyttyessä. Työsuhteen jatkuessa rahasto-osuutta voidaan siirtää sidotusta osasta nostettavissa olevaan osaan vasta sen jälkeen, kun on kulunut kymmenen vuotta henkilön jäseneksi tulemisesta. Edellä mainituilla perusteilla voittopalkkioerä on tehdystä työstä maksettavana korvauksena rinnastettavissa esimerkiksi niihin menoihin, jotka työnantajayritykselle aiheutuvat vapaaehtoisen eläketurvan järjestämisestä henkilöstölle eläkesäätiön avulla. Voittopalkkioerän luonne henkilösivumenona korostuu lisäksi, mikäli henkilöstörahaston säännöissä määrätään, että rahasto voi käyttää osan vastaanottamistaan voittopalkkioeristä jäsentensä koulutukseen ja muuhun jäseniä yhteisesti hyö
dyttävään tarkoitukseen.

Kirjanpitolain 19.1 §:n mukaan tuloslaskelma on laadittava siten, että siitä käy selville, miten tilikauden tulos on syntynyt. Pykälän 3 momentin nojalla kirjanpitoasetuksen 1.1 §:ssä (nyk. 1 tai 2 §:ssä) annetussa tuloslaskelmassa tuotot ja kulut ryhmitellään siten, että sen ensimmäisissä pääryhmissä myyntituotoista nimikkeeseen "Liikevoitto (-tappio)/Liikeylijäämä (-alijäämä)" asti esitetään kirjanpitovelvollisen varsinaisen suoritetuotannon tuotot ja kulut sekä sen jälkeen muiden tuottojen ja kulujen pääryhmään merkitään muusta kuin varsinaisesta suoritetuotannosta syntyneet tuotot ja kulut.

Voittopalkkioerä kuuluu työnantajayrityksen tuloslaskelmasssa henkilöstön tuotantotoiminnassa tekemästä työstä maksettavana korvauksena varsinaisen suoritetuotannon kuluihin ennen käyttökatetta.

Mikäli kulut merkitään tuloslaskelmaan kirjanpitoasetuksen 1.1 §:ssä annetun tuloslaskelmakaavan mukaisesti jakaen ne muuttuviin ja kiinteisiin kuluihin, voittopalkkioerä voidaan sen määräytymisperuste huomioon ottaen sisällyttää kokonaisuudessaan "Muut kiinteät kulut" -erään.

Kirjanpitoasetuksen 7.1 §:ssä edellytetään tuloslaskelma laadittavaksi annettuja kaavoja yksityiskohtaisempana, mikäli se tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden selventämiseksi on tarpeen. Mikäli henkilösivukulut merkitään omana eränään tuloslaskelmaan, voittopalkkioerä sisällytetään tähän kuluerään. Voittopalkkioerä voidaan esittää tuloslaskelman kuluissa myös erikseen hyvän kirjanpitotavan sisältämää olennaisuuden periaatetta noudattaen.

Kirjanpitolautakunnan lausunto

Henkilöstörahastolle suoritettava voittopalkkioerä merkitään työnantajayrityksen tuloslaskelmaan henkilösivukuluna ennen käyttökatetta perusteluissa selostetulla tavalla.