Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan kirjanpitovelvollisuus

Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan toimisto on hakemuksessaan pyytänyt kirjanpitolautakunnan ohjetta siitä, voidaanko Sopimusvaltuuskuntaa ja sen toimistoa pitää sellaisena kirjanpitolain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuna julkisyhteisönä, joka ei ole kirjanpitolain perusteella kirjanpitovelvollinen.

Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan ja sen toimiston toiminnan perusteet ja järjestysmuoto ilmenevät laista kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta (671/1970) ja laista kunnallisista työehtosopimuksista (670/1970). Lisäksi Kunnallisella Sopimusvaltuuskunnalla on sisäasiainministeriön vahvistama ohjesääntö, jossa mm. määrätään toiminnan rajoittamiseksi tarvittavien maksuosuuksien jakoperusteita.

Niin kuin edellä viitatuista perusteista ilmenee, Kunnallinen Sopimusvaltuuskunta on lain nojalla asetettu, kuntien ja kuntainliittojen (= kunnallisten julkisyhteisöjen) puolesta sopimuksenvaraisista virka- ja työsuhdeasioista neuvoteltaessa ja sovittaessa itsenäisesti toimivaltaa käyttävä toimielin. Sen ratkaisujen valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä huolehtii lakisääteisellä pohjalla järjestetty hallinnollisesti ja taloudellisesti tosin kuntien keskusjärjestöjen valvonnassa oleva toimisto, jonka toimihenkilöt ovat ko. tehtävissä virkamiesvastuun alaisia. Sopimusvaltuuskunnan ja sen toimiston menot peritään lain nojalla suoraan kunnilta.

Kun Sopimusvaltuuskunta ja sen toimiston toiminta sekä toisaalta kunnallisten työnantajien velvollisuus osallistua kysymyksessä oleviin kustannuksiin koskee sitovana Suomen kaikkia kuntia ja kuntainliittoja (Ahvenanmaata lukuun ottamatta), niin toimiston käsityksen mukaan Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan ja sen toimiston muodostama lakisääteinen toimintapiiri, vaikka se onkin erikoislaatuinen, on rinnastettavissa julkisoikeudellisesti järjestettyyn pakkoyhdyskuntaan. Periaattessa on siis kysymys samanluonteisesta erityistehtäviä suorittavasta julkisyhteisöstä kuin esimerkiksi Kunnallinen eläkelaitos (ks. laki 202/1964).

Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan ja sen toimiston toiminta aloitettiin vuoden 1970 marraskuussa. Jo alusta alkaen on Sopimusvaltuuskunnalla ja sen toimistolla ollut, koska niiden toiminta muodostaa kokonaisuuden, yhteinen talousarvio, tilinpito ja kirjanpito. Suurin osa menoista on katettu kunnilta perityillä maksuilla, vuosittain aluksi maksuosuuksien ennakoilla. Virka- ja työehtosopimuksien sekä muiden asianomaisessa toiminnassa syntyneiden julkaisujen monistus- ja painatuskustannukset vastaavat niistä perittyjä myyntituloja. Tämän vuoksi toiminta on vapautettu liikevaihtoveron alaisuudesta.

Kunnallisen Sopimusvaltuuskunnan ja sen toimiston yhteisessä kirjanpidossa on tähän saakka edellytetty, että kysymyksessä on kirjanpitovelvollisuuden ulkopuolella olevan julkisyhteisön toiminta.

Sopimusvaltuuskunnan ja sen toimiston taloudenhoito ja tilinpito, joita tähän mennessä on ohjattu toimiston johtokunnan sekä kuntien keskusjärjestöjen hallitusten päätöksillä, tullaan hakijan mukaan järjestämään erityisellä johtosäännön luonteisella taloudenhoitosäännöllä.

Lausunnon perustelut

Kirjanpitolain 1 §:n 2 momentin mukaan kirjanpitovelvollinen ei kirjanpitolain mukaan ole julkisyhteisö. Julkisyhteisönä on lain perustelujen mukaan pidettävä mm. kuntaa, siinä mainittujen lakien perusteella. Hakemuksessa tarkoitettua kuntien ja kuntainliittojen puolesta eräitä tehtäviä hoitavaa ja menonsa lain perusteella suoraan kunnilta perivää toimielintä on pidettävä kirjanpitolain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuna julkisyhteisönä.

Kirjanpitolautakunnan lausunto

Kunnallinen Sopimusvaltuuskunta ja sen toimisto ei ole kirjanpitolain perusteella kirjanpitovelvollinen.