Kurssitappioiden kirjaaminen euroon siirryttäessä

1 Hakemus

Hakija

(- -) on 3.4.1998 pyytänyt lausuntoa kurssierojen kirjaamisesta euroon siirryttäessä.

Hakijalla on Euroopan Unionin jäsenvaltioiden valuuttoihin kohdistuvia kurssitappioita. Tähän asti kurssitappiot on aktivoitu taseeseen ja niitä on poistettu vuosittain lyhentämisen mukaisesti. Hakijan käsityksen mukaan edellytykset tämän kirjauskäytännön jatkamiselle ovat olemassa senkin jälkeen, kun Suomi on siirtynyt euron käyttämiseen liittymällä EMU-järjestelmään.

Hakija vuokraa toimitiloja yrityksille. Tällä hetkellä vuokralaisia on - -, joista osa on huipputekniikan yrityksiä. Hakemuksen mukaan tyypillistä huipputekniikan yrityksille on se, että ne pyrkivät heti toimintansa alkuvaiheessa kansainvälisille markkinoille. Viennistä merkittävä osa suuntautuu Euroopan Unionin alueelle, joten Suomen liittyminen EMU-järjestelmään parantaa todennäköisesti näiden yritysten asemaa siten, että mahdollisten kurssivaihteluiden riskit poistuvat niiden omasta liiketoiminnasta. Kun niiden liiketoiminnan riskit tässä mielessä pienenevät, oletetaan hakemuksessa, että markkina-asema EMU-alueella kehittyy ja sitä kautta kannattavuus paranee. Vastavuoroisesti tämä vaikuttaa siihen, että pitkällä aikavälillä hakijan konsernin kilpailuasema paranee. Tämä johtaa hakijan mukaan sen konsernissa lisääntyviin tilatarpeisiin ja myös edistää konsernin muiden palveluiden myyntiä ja monipuolistaa niitä.

2 Lausunnon perustelut

Kirjanpitolautakunta on 15.9.1997 antanut asiaan liittyvän lausunnon 1997/1489, jonka kohdassa 2.3.2. todetaan pääsääntönä, että "- - euroon siirtymisestä johtuvat negatiiviset kurssierot tulee välittömästi merkitä tuloslaskelmaan, mutta toisaalta positiivisten kurssierojen jaksottaminen on sallittua." Tämä perustuu Euroopan yhteisöjen neljännen yhtiöoikeudellisen direktiivin (78/660/ETY) 52 artiklassa tarkoitetun yhteyskomitean muistioon "Euron käyttöönoton vaikutus tilinpäätöksen laadintaan" (XV/7002/97, jäljempänä euro-muistio; 70 kohta).

Toisaalta lausunnon kohdassa 2.3.3.B asetetaan vaihtoehtoisen menettelytavan edellytykseksi seuraavaa:

"Euroon siirtymisestä voi johtua positiivisia tulonodotuksia sellaisesta kirjanpitovelvollisen ulkomaanrahan määräisestä velasta, joka on otettu tulonodotusten perustana olevan hankkeen rahoittamiseksi. Esimerkki tässä tarkoitetusta hankkeesta on tuotantolaitoksen laajennus, jolla pyritään tyydyttämään yhteisvaluuttaan siirtymiseen perustuva kysynnän lisäys.

Tällaisessa tilanteessa kirjanpitolautakunta pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena myös menettelyä, jossa eurosta johtuvat negatiiviset kurssierot jaksotetaan juoksevasti velan jäljelle olevalle maksuajalle. Menettelyn edellytyksenä kuitenkin on, että jaksotettava negatiivinen kurssiero perustuu pitkäaikaiseen sopimukseen. Jos velka erääntyy maksettavaksi seuraavan vuoden aikana tilinpäätöspäivästä lukien, kurssiero on varovaisuusperiaatteen nojalla kirjattava heti tulosvaikutteisesti."

Niin ikään kurssitappioiden välittömästä merkinnästä tuloslaskelmaan saadaan poiketa suojaavien sopimusten osalta (lausunto 1997/1489, kohta 2.3.3.A).

Jos kirjanpitovelvollinen käyttää hyväkseen edellä mainittuja vaihtoehtoisia menettelyjä, on tästä perusteluineen ilmoitettava liitetiedoissa, joihin myös on sisällytettävä arvio vaikutuksista

(lausunto 1997/1489, kohta 2.3.3.C).

Kirjanpitolautakunta ei ota kantaa siihen, täyttävätkö hakijan esittämät seikat edellä mainitun lausunnon kohdassa 2.3.3.B tarkoitetut edellytykset.

3 Kirjanpitolautakunnan lausunto

Pääsääntönä on, että euroon siirtymisestä johtuvat negatiiviset kurssierot tulee välittömästi merkitä tuloslaskelmaan.

Hakija voi jatkaa nykyistä kirjauskäytäntöänsä, jossa valuuttalainojen kurssitappiot on aktivoitu taseeseen ja niitä on poistettu vuosittain lyhentämisen mukaisesti. Edellytyksenä kuitenkin on euro-valtioiden valuutoissa otettujen lainojen osalta se, että asianomaiset lainat täyttävät ne ehdot, jotka on esitetty kirjanpitolautakunnan lausunnon 1997/1489 kohdassa 2.3.3.