Maksamattoman osuusmaksun sekä eroamisen yhteydessä palautettavan osuusmaksun kirjaaminen

Hakemus

Hakijan - - sääntöjen mukaan osuusmaksusta maksetaan liittyessä vähintään puolet. Jäljelle jäävä määrä sekä tarkistuksen perusteella määrättävät osuusmaksut suoritetaan viimeistään viiden vuoden kuluessa hallintoneuvoston määrääminä aikoina ja erinä.

Mainittuun sääntömääräykseen perustuen hakija on päättänyt seuraavaa:

"Vuonna 1995 sääntöjen muutoksen johdosta maksettava osuusmaksun lisäys maksetaan tasasuuruisina erinä viiden vuoden aikana kunkin vuoden lopussa ensimmäisen lyhennyserän ollessa vuonna 1995. Sama menettely toteutetaan myös seuraavina vuosina."

Edellä esitettyyn sekä osuuskuntalakiin (28.5.1954/247, OKL) ja oikeuskirjallisuuteen viitaten hakija pyytää kirjanpitolautakunnalta lausuntoa seuraavasta kysymyksestä:

1. Miten hakijan tilinpäätöksessä 31.12.1995 esitetään se osuusmaksun lisäyksen osa (4/5), jonka jäsenet maksavat vuosina 1996-1999?

Lisäksi hakija pyytää kirjanpitolautakunnalta lausuntoa seuraavasta kysymyksestä:

2. Miten hakijan tilinpäätöksessä 31.12.1995 tulee esittää vuoden 1995 aikana eroilmoituksen jättäneen jäsenen maksamat osuusmaksut ja milloin palautettavat osuusmaksut on merkittävä hakijan velaksi? Onko kirjanpidollinen menettely sama jäsenen erottamistapauksessa?

Lausunnon perustelut

1. Osuusmaksun lisäyksen kirjaaminen

Jäsenyys syntyy osuuskunnassa, kun sitä koskeva hakemus on hyväksytty (OKL 19 §). Jäsenmaksun maksaminen ei siis ole jäsenyyden syntymisen välttämätön edellytys. Toisaalta osuuskuntalain 28 §:n 2 momentin mukaan vain kertyneet osuusmaksut muodostavat osuuspääoman. Osuuskunnalla ei yleensä ole maksamattoman osuusmaksun perimiseen ehdotonta saamisoikeutta, sillä jäsen voi erota osuuskunnasta periaatteessa milloin tahansa. Osuuskunnalla on ehdoton oikeus periä osuusmaksu jäsenyydestä eronneelta henkilöltä ainoastaan lain 31 §:n tarkoittamissa tilanteissa.

Eroamisvapautta koskevan osuuskuntalain 20 §:n 1 momentin mukaan jäsenellä on oikeus erota osuuskunnasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle. Jollei säännöissä ole erityisiä määräyksiä eroamisesta, jäsenyys lakkaa heti, kun eroamisilmoitus on tullut jollekulle hallituksen jäsenistä tai muulle henkilölle, jonka hallitus on asettanut ottamaan vastaan eroamisilmoituksia (OKL 22.1 §). Sääntöihin voidaan kuitenkin ottaa määräys, jonka mukaan ei jäsen voi erota, ennen kuin hänen liittymisestään on kulunut määrätty aika, jota ei voida määrätä kolmea vuotta pitemmäksi (OKL 20.2 §). Sinä aikana, jona eroaminen on kiellettyä, eroamisilmoitus on vailla vaikutusta.

Koska osuuskuntalain 20 §:n 1 momentin perusteella osuuskunnan jäsenyydestä voidaan yleensä vapaasti erota, osuuskuntaan liittyminen ei ole kirjausperuste ennen osuusmaksun suorittamista. Jäsenyys osuuskunnassa kuitenkin syntyy jo silloin, kun jäsenhakemus on hyväksytty (OKL 19 §). Jäsenyyteen kuuluu muun muassa osuusmaksujen suorittaminen. Tämän vuoksi maksamattomat osuusmaksut tulee ilmoittaa taseen liitetiedoissa jaettuina erääntyneeseen ja erääntymättömään osaan. Siinä tapauksessa, että jäsenen eroamisoikeutta on rajoitettu osuuskuntalain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetulla sääntömääräyksellä, osuuskuntaan liittyminen on kuitenkin kirjausperuste niiden osuusmaksujen osalta, jotka on suoritettava ennen kuin eroaminen on sääntömääräyksen mukaan mahdollista.

2. Palautettavan osuusmaksun käsittely

Osuuskuntalain 30 §:n 1 momentin perusteella eronnut jäsen saa takaisin suorittamansa osuusmaksun vuoden kuluttua eroamista lähinnä seuraavasta tilinpäätöspäivästä, jos osuuskunnan varat mainitun päivän tilinpäätöksen mukaan laskien siihen riittävät vararahastoon ja arvonkorotusrahastoon kajoamatta ja osuuskuntaan silloin kuuluvien jäsenten yhtäläistä oikeutta loukkaamatta. Jos tämän vuoden (ns. odotusvuoden) kuluessa osuuskunta asetetaan selvitystilaan tai konkurssiin, eronneen jäsenen on tyydyttävä samanlaiseen osuuteen kuin mitä muille jäsenille mahdollisesti tulee selvitys- tai konkurssipesästä (2 mom.).

Koska osuuskunnasta eronneella jäsenellä on lähtökohtaisesti oikeus saada suorittamansa osuusmaksu takaisin odotusvuoden jälkeen, tulee hänen osuusmaksunsa merkitä erilliseksi sidotun oman pääoman eräksi eroamista lähinnä seuraavaan tilinpäätökseen sen suuruisena kuin osuuskuntalain 30 §:ssä säädetään. Jos mainitun lainkohdan mukaiset edellytykset takaisinmaksulle täyttyvät odotusvuoden kuluttua, takaisinmaksettava määrä tulee merkitä lyhytaikaiseksi velaksi odotusvuodelta tehtävässä tilinpäätöksessä. Mainitussa lainkohdassa erotettu jäsen rinnastetaan eronneeseen, joten edellä sanottua on sovellettava myös erotetun jäsenen osuusmaksuun.

Kirjanpitolautakunnan lausunto

Taseeseen tulee merkitä vain kertyneet osuusmaksut, koska osuuskuntaan liittyminen ei lähtökohtaisesti ole kirjausperuste ennen osuusmaksun suorittamista, sillä

osuuskunnan jäsenyydestä voidaan yleensä vapaasti erota. Maksamattomat osuusmaksut tulee tällöin ilmoittaa taseen liitetiedoissa jaettuina erääntyneeseen ja erääntymättömään osaan. Siinä tapauksessa, että jäsenen eroamisoikeutta on rajoitettu osuuskuntalain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetulla sääntömääräyksellä, osuuskuntaan liittyminen on kuitenkin kirjausperuste niiden osuusmaksujen osalta, jotka on suoritettava ennen kuin eroaminen on määräyksen mukaan mahdollista.

Eronneen tai erotetun jäsenen suorittama osuusmaksu tulee merkitä erilliseksi sidotun oman pääoman eräksi eroamista lähinnä seuraavaan tilinpäätökseen sen suuruisena kuin osuuskuntalain 30 §:ssä säädetään. Jos mainitun lainkohdan mukaiset edellytykset takaisinmaksulle täyttyvät odotusvuoden kuluttua, takaisinmaksettava määrä tulee merkitä lyhytaikaiseksi velaksi odotusvuodelta tehtävässä tilinpäätöksessä.