Marginaaliverotusmenettelyn käyttö arvonlisäverotuksessa

1 Lausuntopyyntö

Hakija tiedustelee käytettyjen tavaroiden kauppaa koskevien arvonlisäverolain säännösten muuttumisen johdosta, miten marginaaliveromenettelyä käytettäessä liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon, vaihto-omaisuus arvostetaan sekä liikevaihto määräytyy hyvän kirjanpitotavan mukaan.

Hakijan toimialalla käytetään arvonlisäverolaissa tarkoitetun voittomarginaalin laskemisessa yksinkertaistettua menettelyä. Tällöin arvonlisävero lasketaan kalenterikuukausittain marginaaliverotettavien myyntien ja marginaaliverotettavien ostojen erotuksesta. Jos myynnit ovat ostoja suuremmat, erotus on verollinen voittomarginaali eli summa, johon tilitettävä arvonlisävero sisältyy. Laskettavan veron peruste on voittomarginaali ilman veron osuutta.

Hakemuksen mukaan käytettyjen tavaroiden ostot ja myynnit kirjataan tilikauden aikana omille tulo- ja menotileille bruttomääräisinä. Voitto- tai tappiomarginaalista laskettu kuukausikohtainen arvonlisävero kirjataan erikseen myynnin oikaisueräksi. Kirjauksen vastatili on tätä tarkoitusta varten avattava arvonlisäverovelkatili. Hakija esittää, että myös tappiomarginaalin mukainen vero lasketaan ja kirjataan, mutta sitä ei kuitenkaan huomioida arvonlisäveroa kaudelta maksettaessa. Tilinpäätöksessä tappiomarginaalista laskettu negatiivinen vero jätettäisiin huomioimatta.

Hakijan mukaan marginaaliverotuksen piiriin kuuluva käytetty vaihto-omaisuushyödyke arvostetaan tilinpäätöksessä hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Marginaaliverotettavan käytetyn tavaran hankintamenoksi luetaan tavaran brutto-ostohinta lisättynä ostorahtikustannuksilla sekä lisävarusteiden ja muiden suoritteiden kustannuksilla ilman arvonlisäveroa. Marginaaliverotettavaan käytetyn tavaran ostohintaan ei sisälly arvonlisäveroa, eikä mitään laskennallistakaan vähennystä tehdä 1.1.1996 voimaan tulleiden säännösten mukaan.

Hakija pyytää kirjanpitolautakunnalta vastausta seuraaviin kysymyksiin:

1. Onko hakemuksessa kuvattu kirjausmenettely ja liikevaihdon esittämistapa kirjanpitolautakunnan mielestä hyvän kirjanpitotavan mukainen.

2. Miten menetellään, kun marginaaliverotettavat ostot ja myynnit kirjataan kirjanpitoon nettokirjausmenettelyn mukaisesti.

3. Miten vaihto-omaisuus arvostetaan tilinpäätöksessä.

2 Lausunnon perustelut

Suoritettavan ja vähennettävän arvonlisäveron selvittämiseksi veron määrään vaikuttavat liiketapahtumat on kirjattava aikajärjestyksessä sen ajankohdan mukaan, jolloin niiden perusteella suoritettava tai vähennettävä vero on otettava huomioon kalenterikuukaudelta tilitettävää veroa laskettaessa (arvonlisäveroasetus 1 § 1 mom., 29.12.1994/1487). Arvonlisäveroasetuksen 1 §:n 3 momentissa (29.12.1995/1768) säädetään lisäksi, että "niiden tavaroiden myyntien ja ostojen, joihin verovelvollinen jälleenmyyjä soveltaa arvonlisäverolain 79a §:ssä tarkoitettua yksinkertaistettua marginaaliverotusmenettelyä, on oltava vaikeuksitta erotettavissa muista myynneistä ja ostoista." Verohallituksen julkaisussa 708 (Käytettyjen tavaroiden taide- ja antiikkiesineiden kauppiaiden marginaaliverotus 1.1.1996 alkaen) todetaan, että kyseiset tavarat on pidettävä muista erillään myös varastokirjanpidossa.

Juoksevaa kirjanpitoa toteuttaessa marginaaliverotettavat ostot ja myynnit kirjataan erillisille niitä varten varatuille tileille. Ostettaessa käytetty hyödyke ei yksinkertaistettua marginaaliverotusmenettelyä sovellettaessa synny vähennettävää veroa. Kirjanpitolautakunta katsoo kuitenkin, että käytännön kirjanpitotyön helpottamiseksi ja erän jäljempänä tässä perustelussa esitetystä johtuva luonne huomioon ottaen laskennallinen vero saadaan kirjata ostojen perusteella ostojen oikaisueräksi ja arvonlisäverosaamiseksi. Vastaavasti tulee tällöin menetellä myynnin osalta, jolloin laskennallisen veron määrä kirjataan myynnin vähennyseräksi ja toisaalta erilliselle arvonlisäverovelkatilille. Laskennallisia eriä ei saa kirjanpidossa vähentää suoraan osto- ja myyntitileiltä vaan ostot ja myynnit tulee esittää bruttomääräisinä. Jos voittomarginaali on positiivinen, saadaan kuukauden veron perusteena oleva voittomarginaali ja tilitettävän veron määrä selvitetyksi suoraan edellä mainituilta kirjanpidon tileiltä.

Kun sovelletaan arvonlisäverolain 79k § mukaista yksinkertaista menettelyä, vero määräytyy marginaaliverotettavien tavaroiden kuukausimyynnin ja kuukausiostojen erotuksen eli voittomarginaalin perustella. Jos kuukauden voittomarginaali on negatiivinen, se siirtyy seuraavalle kuukaudelle voittomarginaalin vähennykseksi. Negatiivisen voittomarginaalin vanhenemisesta ei ole säännöksiä, Silloin, kun kuukauden voittomarginaali on negatiivinen, on todellista tilitettävää veron määrää ja sen perusteena olevaa voittomarginaalia seurattava joko sivukirjanpidossa tai pääkirjanpidossa niin, että tiedot kultakin kuukaudelta tilitettävästä veron määrästä ovat yksiselitteisesti saatavissa.

Silloin kun menetellään edellä kuvatulla tavalla, tilikauden ostoja ja myyntejä vastaavat arvonlisäverot vähennetään tilinpäätöstä laadittaessa tuloslaskelmassa myynneistä ja ostoista. Jos tilikauden viimeisen kuukauden voittomarginaali on ollut positiivinen, syntyy laskennallisen arvonlisäverosaamisen ja verovelan erotuksena velka, joka merkitään taseeseen, Jos edellisen kuukauden voittomarginaali on ollut negatiivinen, syntyy mainittujen tilien saldojen erotuksena laskennallinen arvonlisäverosaaminen. Kyseinen laskennallinen saaminen saadaan hyödyksi tulevaisuudessa syntyvän positiivisen voittomarginaalin perusteella tilitettävää veroa määrättäessä. Jos on ilmeistä, että tulevaisuudessa syntyy positiivisen marginaalin johdosta veron tilittämisvelvollisuus, kirjanpitovelvollinen saa halutessaan merkitä verosaamisen taseeseen siirtosaamiseksi. Tällainen laskennallinen verosaaminen on verrattavissa käyttämättömään yhtiöveronhyvitykseen, joka kirjanpitolautakunnan lausunnon 1994/1269 mukaan saadaan merkitä

osingonsaajan tuotoksi täysimääräisenä tai siltä osin kuin käyttämättä jäävää hyvitystä arvioidaan voitavan käyttää hyväksi.

Kun kirjanpitovelvollinen menettelee esitetyn mukaisesti eli vähentää laskennallisen arvonlisäveron ostoista, on tilinpäätöstä laadittaessa

myös vaihto-omaisuuden hankintamenon aktivoitavasta määrästä vähennettävä laskennallisen arvonlisäveron osuus.

Myös hakemuksessa kuvattu menettely, jonka mukaan arvonlisävero kirjataan voittomarginaalin perusteella kuukausittain myynnin oikaisueräksi

ja arvonlisäverovelaksi, tappiomarginaalista laskettua negatiivista veroa ei huomioida tilinpäätöksessä ja vaihto-omaisuuden hankintamenosta ei vähennetä laskennallinen veron määrää, on hyvän kirjanpitotavan mukainen.

Kirjanpitolautakunta katsoo, että hakemuksessa tarkoitettu nettokirjausmenettely ei ole mahdollinen yksinkertaistettua marginaaliverotusta sovellettaessa.

3 Kirjanpitolautakunnan lausunto

Yksinkertaistettua marginaaliverotusmenettelyä sovellettaessa saadaan myyntiä vastaava veron määrä viedä kirjanpitoon erilliselle tilille myynnin vähennyseräksi ja erilliselle arvonlisäverovelkatilille ja vastaavasti ostoja vastaava vero erilliselle tilille ostojen oikaisueräksi ja laskennalliseksi verosaamiseksi. Marginaaliverotettavat ostot ja myynnit kirjataan omille tulo- ja menotileilleen bruttomääräisinä.

Tilinpäätöstä laadittaessa marginaaliverovelka tai -saaminen lasketaan tällöin mainittujen saamis- ja velkatilien erotuksena. Mikäli tilikauden viimeisen kuukauden voittomarginaali on ollut positiivinen, syntyy arvonlisäverovelka, joka merkitään taseeseen. Jos voittomarginaali on ollut negatiivinen, syntyy laskennallinen arvonlisäverosaaminen, joka saadaan merkitä taseeseen, jos on ilmeistä, että tulevaisuudessa positiivisen voittomarginaalin johdosta syntyy veron tilittämisvelvollisuus.

Mikäli kirjanpitovelvollinen menettelee edellä kuvatulla tavalla, vähennetään aktivoitavasta vaihto-omaisuuden hankintamenosta laskennallisen arvonlisäveron määrä.

Myös hakemuksessa kuvattu menettely, jonka mukaan arvonlisävero kirjataan voittomarginaalin perusteella kuukausittain myynnin oikaisueräksi ja arvonlisäverovelaksi, tappiomarginaalista laskettua negatiivista veroa ei huomioida tilinpäätöksessä ja vaihto-omaisuuden hankintamenosta ei vähennetä laskennallisen veron määrää, on hyvän kirjanpitotavan mukainen.