Poikkeuslupa tuloslaskelmakaavaan

arbets- och näringsministeriet
Julkaisuajankohta 15.1.1990 0.00
Tiedote 1080
Numero
1080

Hakijan toimialaan kuuluvat yhtiöjärjestyksen mukaan arvopaperi- ja kiinteistökauppa, arvopapereiden hoitopalvelut sekä sijoitus-, rahoitus-, emissio- ja analyysineuvonta ja -palvelut. Hakija pääasiallinen toiminta muodostuu kotimaisista rahamarkkinaoperaatioista, varainhoitopalveluista ja alan konsultoinnista. Toimintaan liittyen hakijalla on sen emoyhtiön takaamia yritystodistusohjelmia 850 milj. mk eri pankeissa. Lisäksi hakijalla on varainhoitopalveluihin liittyen hoidossaan keskimäärin 700 milj. mk:n salkku.

Hakijan tuotot muodostuvat pääasiassa korkotuloista, joina hakija käsittelee myös kaupankäynnistä sijoitus- ja yritystodistuksilla, joukkovelkakirjoilla ym. vastaavilla arvopapereilla käytävästä kaupankäynnistä jäävää arvopapereiden myyntitulojen ja hankintamenojen erotusta. Kaudella 1.1.-31.8.1989 hakija kävi näillä ns. korkoinstrumenteilla kauppaa noin 10 miljardin mk:n

verran. Hakijan muita liikevaihtoon sisällytettäviä tuottoja ovat osakkeiden myynti- ja osinkotuotot sekä palvelutuotot. Hakijan kulut muodostuvat pääasiassa korkomenoista yritystodistusemissioista ym. korkomenoista. Tulevaisuudessa hakijan tarkoituksena on kasvattaa omia toimintojaan rahamarkkinoilla sekä varainhoitopalveluja. Tämä johtaa hakijan toiminnan korkotulo- ja korkomenopainotteisuuden korostumiseen entisestään. Hakija katsoo, että sen toiminnan luonteesta johtuen ei kirjanpitoasetuksen 1 §:n mukainen tuloslaskelmakaava sovellu yhtiön tuloksen muodostumisen esittämiseen.

Edellä sanotun perusteella hakija on pyytänyt lupaa saada poiketa kirjanpitoasetuksen 1 §:n (nyk. KPA 1 tai 2 §:n) mukaisesta tuloslaskelmakaavasta siten, että se esittää korkoinstrumenttien kaupasta jäävän katteen liikevaihtoon sisällytettävinä korkotuottoina sekä vähentää korkokulut ensimmäisenä eränä liikevaihdosta. Hakija esittäisi liikevaihdosta korkokulujen vähentämisen jälkeen jäävän "Rahoituskate" -erän erikseen ennen muuttuvien ja kiinteiden kulujen vähentämistä.

Päätöksen perustelut

Kirjanpitolain 19.1 §:n mukaan tuloslaskelma on laadittava siten, että siitä käy selville, miten tilikauden tulos on syntynyt. Kirjanpitolain 19.2 §:n mukaan tuloslaskelmaan on asetuksessa tarkemmin määrättävällä tavalla erikseen merkittävä kokonaistuotot tai liikevaihto sekä kulut riittävästi eriteltyinä. Siihen on merkittävä omina tuottoerinään osingot ja korot.

Kirjanpitovelvollisen varsinaisesta suoritetuotannosta saadut tuotot merkitään kirjanpitoasetuksen 1 §:n (nyk. KPA 1 tai 2 §:n) mukaisessa tuloslaskelmassa liikevaihtoon vähentämättä niistä sitä ennen kuluja.

Ottaen huomioon hakijan harjoittaman korkoinstrumenttikaupan laajuuden ja sen, että siitä pääasiassa markkinakoron ja arvopaperin nimelliskoron välisen eron johdosta syntyvä kate oli suhteellisesti vähäinen, voidaan poikkeaminen tuloslaskelman esittämistavasta mainittujen arvopapereiden myynnin osalta määräajaksi sallia edellyttäen, että korkoinstrumenttien myyntituotot ja hankintakulut eritellään tuloslaskelman etusarakkeessa.

Kirjanpitolain 19.2 §:n mukaan tuloslaskelmaan on merkittävä omana kulueränään mm. korot. Kirjanpitolain 19.3 §:n nojalla kirjanpitoasetuksen 1 §:ssä (nyk. KPA 1 tai 2 §:ssä) annetun tuloslaskelmakaavan mukaan "Voitto (tappio)/Ylijäämä (alijäämä) ennen korkokuluja, varauksia ja veroja" -kohdan jälkeen "Vieraan pääoman kulut" -pääryhmässä ilmoitetaan erikseen korkokulut ja muun vieraan pääoman kulut.

Ottaen huomioon hakijan harjoittaman korkoinstrumentti- ja osakekaupan rahoittamisen pääasiassa yritystodistuksin ja siitä aiheutuvien korkokulujen merkityksen yrityksen kulujen joukossa, voidaan poikkeaminen tuloslaskelman esittämistavasta myös korkokulujen ja muiden vieraan pääoman kulujen osalta määräajaksi sallia.

Kirjanpitolautakunnan päätös

Hakija saa viidessä tämän päätöksen jälkeen ensiksi laadittavassa tilinpäätöksessä poiketa kirjanpitoasetuksen 1 §:n (nyk. KPA 1 tai 2 §:n) mukaisesta tuloslaskelmakaavasta siten, että korkoinstrumenttien myyntituotot ja hankintakulut esitetään tuloslaskelman etusarakkeessa merkiten niiden erotuksen syntyvä kate liikevaihtoon sisällytettäviksi korkotuotoiksi ja että vieraan pääoman kulut eriteltyinä korkokuluihin ja muiden vieraan pääoman kuluihin vähennetään ensimmäisenä eränä liikevaihdosta.