Sitovin lunastussopimuksin vuokratun käyttöomaisuuden arvonkorotus

Osakeyhtiö on pyytänyt kirjanpitolautakunnalta lausuntoa siitä, onko sillä oikeus tehdä vuokratun ja vuokra-ajan kuluessa lunastettavan teollisuushallin osalta arvonkorotus joko kirjanpidossa tai sen ulkopuolella.

Osakeyhtiö on tehnyt teollisuuskyläyhtiön kanssa vuonna 1987 vuokrasopimuksen uuden teollisuushallin ja sen tontin vuokraamisesta tuotannollista toimintaa varten. Joulukuussa 1989 yhtiöiden välillä tehtiin uusi vuokrasopimus ja samalla kertaa lunastussopimus, jonka perusteella osakeyhtiö sitoutuu lunastamaan tontin ja hallin omakseen yhdeksän vuoden kuluessa. Sopimusten mukaan teollisuushallin lunastushinta on todellisten rakennuskustannusten määrä, mistä vähennetään lunastushetkeen mennessä maksetut, vuokraan sisältyvät rakennuskustannusten kattamiseen käytettyjen lainojen lyhennysosuudet. Lunastuksen yhteydessä osakeyhtiö maksaa kertasuorituksena teollisuuskyläyhtiön osakepääomaosuuden sekä viimeksi mainittu yhtiö siirtää sen ja ao. kaupungin välisen, teollisuushallitonttia koskevan tontinvuokrasopimuksen lunastajayhtiölle.

Osakeyhtiö on edelleen ilmoittanut käsityksenään, että kun teollisuushallia ja sen tonttia koskeva, sitova lunastussopimus on tehty, yhtiöllä on aluepoliittisen tuen piiriin kuuluvaa toimintaa harjoittavana yrityksenä oikeus tuloverotuksessa merkitä ko. halli jäljellä olevasta lunastusmäärästä käyttöomaisuuteen ja tehdä siitä poistot.

Lausunnon perustelut

KPL 18 §:n ensimmäisen lauseen mukaan, jos käyttöomaisuuteen kuuluvan maa- tai vesialueen, rakennuksen, arvopaperin tahi muun niihin verrattavan hyödykkeen todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi, voidaan taseeseen merkitä poistamattoman hankintamenon lisäksi enintään todennäköisen luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotuksen suuruinen arvonkorotus.

Em. säännöksen mukaan arvonkorotuksen kohteena voi olla muun muassa käyttöomaisuuteen kuuluva rakennus. Arvonkorotuksen edellytyksenä on kuitenkin hyödykkeen todennäköisen luovutushinnan suuremmuus alkuperäiseen hankintamenoon verrattuna. Mikäli hyödyke ei ole vielä siirtynyt kirjanpitovelvollisen käyttöomaisuudeksi siten, että se on kirjanpitovelvollisen omaisuutena luovutettavissa, ei se voi olla myöskään arvonkorotuksen kohteena.

Kirjanpitovelvollinen voi halutessaan kirjanpitolain säännösten estämättä esittää taseen liitteenä tietoja myös sellaisten hyödykkeiden todennäköisen luovutushinnan ja hankintamenon kuluksi kirjaamatta olevan osan erotuksesta, joiden osalta taseeseen ei voida merkitä arvonkorotusta.

Kirjanpitolautakunnan päätös

Hakemuksessa tarkoitettu, sitovin lunastussopimuksin vuokrattu teollisuushalli ei ole sellainen hyödyke, jonka osalta vuokralaisen taseeseen voitaisiin merkitä arvonkorotus. Vuokra-ajan kuluessa lunastettavan teollisuushallin todennäköisen luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotus voidaan sen sijaan ilmoittaa taseen liitteenä.