Tytäryhtiöosakkeiden merkitseminen taseeseen

Hakija on lausunut ostaneensa X Oy:n kaikki osakkeet vuonna 1980. Mainittu yhtiö harjoitti autojen ruosteenesto- ja maanrakennustoimintaa sekä omisti tontin, kaksi asuntoa ja hallitilan käsittävän rakennuksen hakijayhtiön toimipaikan naapuristossa. Maanrakennuskalusto myytiin välittömästi pois, koska kaupan tarkoituksena oli ensisijaisesti turvata hakijayhtiön toimitila- ja tonttitarve. Ruosteenestotoimintaa jatkettiin, koska hakija saattoi hyödyntää sitä emoyhtiönä omistamiensa bussien ruostesuojaukseen. Asunnot tulivat henkilökunnan asuinkäyttöön. X Oy:n osakkeet kirjattiin hakijayhtiön kirjanpidossa käyttöomaisuuteen investoinnin käyttötarkoituksen mukaisesti.

Hakija on edelleen lausunut, että tilanne muuttui 4-5 vuotta myöhemmin, jolloin kaavamuutoksella muodostettiin puistomaasta hakijan toimipaikan viereen kaksi tonttia, jotka liitettiin jo täysin rakennettuun A:n teollisuusalueeseen. Hakijayhtiö varasi tonteista toisen, ja hakijan lisätonttitarve tuli turvatuksi. Tilanteen muututtua X Oy ryhtyi rakentamaan, ja tontille valmistui vuosina 1985 ja 1986 hallitilaa, joka vuokrattiin ulkopuolisille. Ruostesuojaustoiminnassa tarvittava kalusto myytiin ja halli vuokrattiin toiminnan jatkajalle vuonna 1986, jolloin samalla loppui X Oy:n liikevaihtoverolain alainen toiminta. Muuttuneen tilanteen jälkeen hallinnon yksinkertaistamiseksi hakija on suunnitellut purkaa hakijayhtiön konserniyhtiörakenteen ja fuusioida X Oy:n.

Hakija on pyytänyt kirjanpitolautakunnalta lausuntoa edellä olevan selvityksen perusteella siitä, ovatko sen tytäryhtiö X Oy:n osakkeet hakijayhtiön taseessa käyttöomaisuutta vai sijoitusomaisuutta.

Lausunnon perustelut

Kirjanpitolain 12 §:n 3 momentin mukaan käyttöomaisuutta ovat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena.

Kirjanpitolain 20 §:n 1 momentin mukaan taseeseen on riittävästi eriteltyinä merkittävä asetuksessa tarkemmin määrättävällä tavalla vastaaviin muun muassa käyttöomaisuuden hankintamenojen poistamaton osa ja muut pitkäaikaiset sijoitukset. Kirjanpitolain 20 §:n 2 momentin nojalla kirjanpitoasetuksen 5 §:ssä annetun tasekaavan mukaan taseen vastaavapuolella "Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot" -pääryhmässä esitetään omana eränään muun muassa osakkeet ja osuudet sekä ennen arvostuseriä esitetään pääryhmä "Muut pitkäaikaiset sijoitukset".

Käyttöomaisuuteen voivat kuulua muun muassa tytäryhtiöosakkeet, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena. Käyttöomaisuus erotetaan muista pitkäaikaisista sijoituksista siten, että arvioidaan menojen merkitys kirjanpitovelvollisen varsinaisessa suoritetuotannossa. Mikäli omaisuuden hankintameno kohdistuu siihen ja on sen kannalta välttämätön tai hyödyllinen, kysymyksessä on käyttöomaisuus. Jos taas kirjanpitovelvollisen varsinainen suoritetuotanto on riippumaton sijoituksesta, rahankäyttö on pikemmin muu pitkäaikainen sijoitus. Konsernitilanteessa rajanvetoa käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten välillä on tarkasteltava konsernikokonaisuuden varsinaisen suoritetuotannon kannalta. Hakijan tytäryhtiön omistamien hallitilan ja asuntojen vuokraaminen kuuluu hakijan konsernin varsinaiseen suoritetuotantoon, joten tytäryhtiöosakkeet ovat hakijan käyttöomaisuutta.

Kirjanpitolautakunnan lausunto

Hakemuksessa tarkoitettujen tytäryhtiöosakkeiden hankintamenon poistamaton osa merkitään emoyhtiön taseeseen käyttöomaisuudeksi.