Numero

2059

Asiasanat

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto. SVOP-rahasto. SVOP. Oma pääoma. Vapaa oma pää-oma. Sidottu oma pääoma. Jakokelpoiset varat. Laskelma jakokelpoisesta vapaasta omasta pää-omasta. Velkojainsuoja. Osakeyhtiön pääomajärjestelmä.

1. Hakemus

Hakija (- -) pyytää lausuntoa osakeannin kirjanpidon kirjauksiin tilanteissa, joissa vastikkeellisen osakeannin merkintä on päätetty kirjattavaksi sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Hakija viittaa yleisohjeeseen 21.11.2006 tuloslaskelman ja taseen esittämisestä, jossa ohjeistetaan (vielä) kaupparekisteriin merkitsemättä olevan osakepääoman korotuksen esittämisestä taseen vastaavien erässä ”Osakepääoman korotus”. Vasta sen jälkeen, kun korotus on merkitty kaupparekisteriin, korotus on kirjauskypsä siirrettäväksi taseessa Osakepääoman korotuksesta erään ”Osakepääoma”.

Hakija kysyy:
1)    voidaanko edellä kuvattua soveltaa myös tilanteisiin, joissa suunnattu anti on päätetty kirjattavaksi osakepääoman korotuksen sijasta SVOP-rahastoon? 
2)    Jos vastaus kysymykseen 1) on kieltävä, kumpi tapahtuma ratkaisee kirjauskypsyyden SVOP-rahastoon: yhtiön tekemä antipäätös vai merkintähetki?

Hakija katsoo, että asialla on merkitystä erityisesti tilanteissa, joissa annin eri vaiheet ajoittuvat eri tilikausien puolelle.

2. Säännökset ja lain esityöt

2.1. Säännökset osakeyhtiölaissa

2.1.1. Osakeyhtiölain (624/2006, OYL) 8:2 § mukaan ”[s]ijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään

• ... se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota perustamissopimuksen tai osakeantipäätöksen mukaan ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan
• ... sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon
• ... myös se määrä, jolla osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen.” 

2.1.2. Lainkohdan perusteluista ei saada välitöntä johtoa lausuntopyynnön tarkoittamasta kysymyksestä. Niissä kuitenkin esitetään muun muassa seuraavaa säännöksen sanamuodon täydennyksenä (hallituksen esitys 109/2005 vp. s. 94): 

• ”Optio-oikeuden mahdollinen merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jollei muuta päätetä.” 
• ”Kirjanpitosäännökset ratkaisevat, merkitäänkö rahastoon myös yritysjärjestelyjen seurauksena yhtiölle tullut pääoman lisäys, jota ei merkitä osakepääomaan ja jota ei voida pitää voittovarojen lisäyksenä. Yhtiöoikeudellisesti tälle ei ole estettä.” 
• ”Säännöksessä on otettu huomioon sekin mahdollisuus, että osakkeesta maksettu määrä olisi merkittävä vieraaseen pääomaan. IFRS-standardeista saattaa johtua, että esimerkiksi lunastusehtoisista osakkeista maksettu määrä on kirjanpidollisesti vierasta pääomaa.”

2.1.3. SVOP-rahasto kuuluu vapaaseen omaan pääomaan. Tämä ilmenee OYL 8:1.1 §:sta: ”Osakepääoma sekä kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto ovat sidottua omaa pääomaa. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ovat vapaata omaa pääomaa.”

2.1.4. Koska SVOP-sijoitus kuuluu vapaaseen omaan pääomaan, sitä ei koske OYL 11 luvun säännökset osakepääoman korottamisen menettelyitä, jotka ovat tarkoitettu velkojien suojaksi. Tämä todetaan myös lain perusteluissa (hallituksen esitys 109/2005 vp, s. 118):

• ” - - [11] luku ei[vät] koske vapaaseen omaan pääomaan tehtäviä sijoituksia, jotka ovat sallittuja ja jotka ehdotuksen 8 luvun 2 §:n mukaan merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.” 
• ”Osakepääoman maksamista koskevaa sääntelyä ei kuitenkaan voida kiertää siten, että ensin näennäisesti tehdään sijoitus vapaaseen omaan pääomaan ja sen jälkeen rahastokorotus. Jos jo sijoitusta tehtäessä on edellytetty osakepääoman korottamista, kysymyksessä on kohdassa tarkoitettu osakepääomasijoitus.”

2.1.5. Osakepääomaa sekä muiden sidottuun pääomaan kuuluvien erien jakaminen ei ole mahdollista ilman velkojien suostumusta. Sitä vastoin SVOP-rahaston määrä – siltä osin kuin se ei kata kertynyttä tappiota – voidaan jakaa. Jollei yhtiön maksukyvyttömyydestä muuta johdu, yhtiö saa OYL 13:5 §:n nojalla ”- - jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat sekä määrä, joka on kehitysmenona merkitty taseeseen kirjanpitolain mukaisesti.” Toisin sanoen SVOP-rahasto kuuluu jakokelpoisiin varoihin kertyneiden voittovarojen tavoin. 

2.1.6. Osakeyhtiöoikeudellisessa velkojien suojajärjestelmässä annetaan kuvatulla tavalla merkitystä osakepääomalle. Tätä korostaa osaltaan se, että merkitsemisen myötä heikot väitteet korotuksen mahdollisesta pätemättömyydestä väistyvät (hallituksen esitys 109/2005 vp. s. 49): ”- - rekisteröiminen myös korjaa osakkeen merkintään liittyvät niin sanotut heikot pätemättömyysperusteet. Osakkeenomistaja ei toisin sanoen voi merkinnästä vapautuakseen vedota heikkoihin pätemättömyysperusteisiin enää sen jälkeen, kun yhtiö on rekisteröity.” Heikkoina pätemättömyysperusteina pidetään velkakirjalain (622/1947) 15.1 §:n mukaisesti muun muassa törkeää lievempää pakkoa (laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929, jäljempänä OikTL 29 §), petollista viettelyä (OikTL 30 §), kiskomista (OikTL 31 §), ilmaisuerehdystä (OikTL 32.1 §), välitysvirhettä (OikTL 32.2 §) sekä kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä (OikTL 33 §). 

2.1.7. Kohdassa 2.1.6 todetusta seuraa, että velkojan on mahdollista päätellä taseen Osakepääoma -nimikkeestä, ettei osakemerkintöjä – ja niitä vastaavaa määrää – rasita riski mahdollisesta pätemättömyydestä heikoilla perusteilla. Rekisteröinnin tapahduttua merkitsijä voi vedota sen pätemättömyyden aikaansaamiseksi vain vahvana pidettävään perusteeseen, esimerkiksi siihen, että hän on tehnyt merkinnän törkeän pakon alaisena (OikTL 28.1 §: ”Oikeustoimi, jonka tekemiseen joku on oikeuden vastaisesti pakotettu, ei sido pakotettua, jos pakottamiseen on käytetty väkivaltaista pitelemistä tai pakottavaa hengen tai terveyden vaaran käsittävää uhkausta”). 

2.1.8. Ennen rekisteröintiä tehtyä osakepääomasijoitusta rasittaa edellä kuvatulla tavalla yhtiön velkojan näkökulmasta riski mahdollisesta heikosta pätemättömyydestä. Kun osakepääoman sijoituksessa yhtiön haltuunsa saamat varat on suoriteperustetta vastaavalla tavalla kuitenkin merkittävä yhtiön taseeseen jo ennen rekisteröintiä, niiden esittämisestä ”Osakepääoma”-nimikkeen sijasta erässä ”Osakepääoman korotus”, saavat yhtiön velkojat tiedon mahdollista heikkoa pätemättömyyttä koskevasta riskistä.

2.1.9. Vapaaseen omaan pääomaan kuuluvaa SVOP-rahastosijoitusten pysyvyys ei ole yhtiön velkojien kannalta suojattu samalla tavalla heikkojen pätemättömyysväitteiden varalta niin kuin osakepääoma.

2.2. Kirjanpito-oikeudelliset säännökset

Kirjanpitolaissa ei säädetä SVOP-rahastoista. Oman pääoman muutoksista edellytetään kuitenkin tietoa pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksestä annetun asetuksen (1753/2015) PMA 1:1.5 §:ssä: ”Jollei se ilmene liitetiedoista tai muualta tilinpäätöksestä, on allekirjoitusten yhteydessä - - ilmoitettava oman pääoman muutokset - -.” Pienyritystä suurempia kirjanpitovelvollisia koskevassa kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 1:6 §:n tasekaavassa edellytetään tietoa Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston määrästä tilikauden lopussa (kohta: Vastattavaa, A:IV.1).

3. Lautakunnan kannanotto

3.1. Kirjanpitolautakunta katsoo, että asiassa on merkityksellistä, sisältyykö SVOP-sijoitus osana osakeantipäätökseen vai tehdäänkö se erillisenä toimena.

3.2. SVOP-sijoitus erillisenä toimena (eli ei osana osakeantipäätöstä).  Osakeyhtiöoikeudellista velkojainsuojaa silmällä pitäen kirjanpitolautakunta on siinä käsityksessä, ettei SVOP-rahastosta voida jakaa enempää kuin mitä SVOP-rahastoon on merkitty yhtiön haltuunsa SVOP-sijoituksina saamia varoja. Tämän vuoksi kirjanpitolautakunta pitää perusteltuna, että erillisenä toimena toteutettu SVOP-sijoitus otetaan huomioon vapaan oman pääoman eränä varojen jaon perusteena olevassa tilinpäätöksessä vain sillä edellytyksellä, että SVOP-sijoituksen tarkoittamat varat on saatu yhtiön haltuun ennen tilinpäätöksen allekirjoittamista KPL 3:7.1 §:ssä edellytetyllä tavalla. 

3.3. SVOP-sijoitus osana osakeantipäätöstä. Lähtökohtana on, että uusien maksullisten osakkeiden merkintähinnalla korotetaan osakepääomaa. Osakeantipäätöksessään yhtiö voi kuitenkin kohdentaa maksun kokonaan tai osittain SVOP-rahastoon. Siten SVOP-rahastoon sijoitettavan osuuden määrää koskeva päätös on osa osakeantipäätöstä. 

3.4. Se, joka tekee osakeantipäätöksen mukaisen merkinnän, tulee merkinnällään sidotuksi osakeantipäätöksen ehtoihin kokonaisuudessaan, myös SVOP-sijoitusta koskeviin ehtokohtiin. Merkintäsitoumus on niin merkitsijää kuin yhtiötä velvoittava asiakirja, joka todistaa osakemerkinnän ja sen ehdot. Jos merkitsijä siirtää merkintänsä mukaisen oikeuden kolmannelle, myös siirron saajaa sitovat merkintäsitoumuksen ehdot kokonaisuudessaan, mukaan lukien SVOP-sijoitusta koskevat ehdot.

3.5. Koska osakeantipäätös on kohdassa 3.4 kuvatulla tavalla sitova kokonaisuus niin yhtiölle kuin merkitsijälle, kirjanpitolautakunta katsoo, että osakeantipäätöksessä saadaan myös SVOP-sijoitukseksi osoitettu määrä merkitä Osakeantitilille (so. ”Osakepääoman korotus”-tili) ennen kuin koko osakeantipäätöksen mukainen maksu on suoritettu yhtiölle ja osakepääoman korotus on merkitty kaupparekisteriin. Rekisterimerkinnän jälkeen SVOP-sijoituksen osuus siirretään Osakeantitililtä SVOP-rahastoon ja osakepääoman korotusta koskeva osuus ”Osakepääoma” -tilille. 

3.6. Vaihtoehtona edellä kohdassa 3.5 kuvatulle menettelylle, kirjanpitolautakunta toteaa, ettei osakeantipäätöksen osana toteutettavassakaan SVOP-sijoituksessa ole estettä menetellä kohdassa 3.2 tarkoitetulla tavalla, kirjaamalla pääkirjanpitoon yhtiökokouksen tai hallituksen tekemän antipäätöksen mukaisesti liiketapahtuma yhtäältä sijoitetun vapaan oman pääoman rahastotiliä hyvittäen ja toisaalta saatavatiliä veloittaen sekä, maksusuorituksen tapahduttua, rahatiliä veloittaen ja saatavatiliä hyvittäen.

3.7. Liitetiedon esittäminen. Lautakunta pitää KPL 1:3 §:ssä tarkoitetun hyvän kirjanpitotavan mukaisena liitetiedon esittämistä siitä SVOP-sijoituksen määrästä, joka on maksamatta tilinpäätöshetkellä.

Liitetieto voidaan antaa jakokelpoista vapaata omaa pääomaa koskevan laskelman yhteydessä seuraavan esimerkin mukaisesti:

Laskelma OYL 13:5 §:ssä tarkoitetusta jakokelpoisesta vapaasta omasta pääomasta

• Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto        175 000,00
• Edellisten tilikausien voitto                                 200 000,00             
• Tilikauden voitto                                                 426 156,85
• Vapaa oma pääoma yhteensä 31.12.                  801 156,85
• Jakokelvoton osuus SVOP-rahastosta         ./.    50 000,00 (*)
• Aktivoidut kehittämismenot                       ./.     56 100,00         
• Jakokelpoinen oma pääoma yhteensä               695 056,85

(*) Yhtiö on kerännyt tilikaudella tehdyn osakeantipäätöksen mukaisesti omaa pääomaa yhteensä 175.000 euroa, joka määrä on merkitty kokonaisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Merkitystä annista tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä maksamaton osuus (50 000 euroa) on merkitty taseeseen saatavaksi ja vähennetty jakokelpoisista varoista.